80 vuotta vammaisten ihmisten puolesta

Invalidiliiton 80-vuotinen historia on hyvin monivaiheinen ja täynnä askel askeleelta toteutettuja kehitysvaiheita. Alkuaikojen taustalla oli niin kansalaissodassa kuin toisessa maailmansodassakin sekä kotirintamalla vammautuneiden asema.

1930-luku

Yhdistystoiminnan syntymisen vuosikymmen

– Raajarikkoisten Työkotiyhdistys kutsui Tampereella, Turussa ja Kuopiossa invalideja yleisiin kokouksiin keskustelemaan yhdistystoiminnasta. Helsinkiläinen Eino K. Kalervo (s. 1907) toimi aktiivisesti vammaisten omien yhdistysten perustamiseksi. Ensimmäinen kokous oli Tampereella 12.4. 1937, jolloin syntyi Tampereen Raajarikkoyhdistys.

Sittemmin perustettiin kuusi muuta paikallista yhdistystä

– Tampereen ohella Turku (15.4.), Kuopio (28.4.), Viipuri (3.10.), Kemi (2.11.), Oulu (7.11.) ja Lahti (14.12.).

– Invalidiliitto ry perustettiin Helsingissä 16.1.1938 Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien liitto ry:n nimellä, ja puheenjohtajaksi valittiin Eino K. Kalervo. Perustettiin myös aikakauslehti Suomen Invaliidi.

– Helsingin Invalidien Yhdistys HIY perustettiin Raajarikkoisten Työkotiyhdistyksen tilalle 20.2.1938.

– Uudella keskusjärjestöllä oli vaativia tehtäviä: lainsäädännön kehittäminen, invalidien etujen valvominen, ammattikasvatuksen edistäminen, valistus- ja julkaisutoiminta, invalidien hyväksi toimivien laitosten aikaansaaminen ja vaikeuksiin joutuneiden invalidien tukeminen.

Invalidiliiton perustamiskokous pidettiin 16.1.1938 Helsingissä Elannon hallintoneuvoston kokoushuoneessa. Paikalla oli 22 virallista edustajaa kahdeksasta paikallisyhdistyksestä.

1940-luku

Ammattikoulujen perustamisen vuosikymmen

– Vuonna 1942 perustettiin Westendin Invalidien Ammattioppilaitos antamaan opetusta metalli-, puutyö- ja puutarha-aloilla.

– Espoon Kolmirantaan perustettiin Invalidien kotiteollisuuskoulu, joka keskittyi naisten koulutukseen. Ensimmäiset oppilaat tulivat vuoden 1946 alusta.

– 9.8. 1948 alkoi ensimmäinen ammattikoulutus, kaksivuotinen sähköalan kurssi, Järvenpään Invaliidien Ammattihuoltolaitoksessa. Koulu kasvoi Suomen suurimmaksi erityisammattioppilaitokseksi, oppilaspaikkoja oli 300 ja koulutusta sai lähes pariinkymmeneen ammattiin.

– Sulkavalle perustettiin noin 100-paikkainen invalidien ammattioppilaitos entiseen varuskuntakylään vuonna 1948. Toiminta alkoi remonttien jälkeen 1.10.1950. Laitos siirtyi vuonna 1987 valtion omistukseen.

Puolustusministeri, kenraali Rudolf Walden ja sotainvalidihuollon tarkastaja, eversti Johannes Heinonen tutustumassa Westendin Invalidien Ammattioppilaitoksen toimintaan vuonna 1942. Isäntinä laitoksen johtaja Eino K. Kalervo (oik.) ja johtokunnan puheenjohtaja Aarre Simonen (vas.).
Liittokokousten välivuosina päätäntävalta oli vuosittain kokoontuneella liittoneuvostolla, joka vuonna 1945 kävi tutustumassa Espoon Kolmirantaan Westendin Invalidien Ammattioppilaitoksen kuorma-autolla.

1950-luku

Lääkinnällisen kuntoutuksen vuosikymmen

– Liitto kiinnitti erityistä huomiota invalidien lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen puutteisiin.

– Liitto rakennutti Käpylän Kuntouttamiskeskuksen, joka vihittiin käyttöön 12.10.1953.

Invalidiliitto toteutti 50-luvun puolivälissä laajan ”Lapsihalvauksen tuhot torjuttava” -varainkeräys- ja tiedotuskampanjan. Sabor-robotti vauhditti kampanjaa Linnanmäellä ja Kauppatorilla Helsingissä.
Käpylän Kuntouttamiskeskuksen laajentamiseen vaikuttivat 50-luvun polioepidemiat. Suuri osa asiakkaista oli lapsia. Kuvassa lääkintävoimistelija Pirkko Koroma antamassa allashoitoa.

1960-luku

Vaikeavammaisten esiinmarssin vuosikymmen

– Vaikeavammaisten erityisongelmat nousivat aiempaa voimakkaammin esille liiton toiminnassa

– Liiton ensimmäinen työklinikka perustettiin Järvenpäähän

– 22.1.1964 perustettiin Suomen Invalidien Urheiluliitto ry

– Liitto perusti yhteiskuntasuunnittelutoimikunnan (myöhemmin Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu VYP, nykyisin Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE) liikuntaesteettömyyden huomioon ottamiseksi julkisessa rakentamisessa.


1970-luku

Palvelutalojen rakentamisen vuosikymmen

– Vuonna 1971 järjestö sai nykymuotoisen nimensä – Invalidiliitto

– Vuosikymmenen aikana Invalidiliitto kohdisti erityishuomiota vaikeavammaisten asumispalvelujen kehittämiseen

– Palvelutalotoimintaa päästiin kokeilemaan entisissä Käpylän Kuntouttamislaitoksen majoitustiloissa Helsingin Kimmontiellä (Käpylän Invakoti) vuoden 1970 alussa, mutta liiton ensimmäinen varsinainen palvelutalo valmistui Joensuuhun. Nykyään Validia Asumisella on Validia-palveluyksiköitä yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomea.

-Elokuussa 1978 aloitti toimintansa Järvenpään Invalidien Kauppaoppilaitos.


1980-luku

Vammaishuollon lainsäädännön uudistusten vuosikymmen

– Liitto perusti kuntoutuskeskuksen Pohjois-Suomeen, Rovaniemelle (nykyisin Lapin Kuntoutus Oy). Laitos valmistui 6.10.1983.

– Liiton järjestötoiminnassa korostui paikallisyhdistysten rooli edunvalvontatyössä VALTAVA-uudistuksen myötä, joka siirsi sosiaali- ja terveydenhoidon päätöksenteon kunnille.

– Vuonna 1988 voimaan tullut vammaispalvelulaki korvasi pääosin Invaliidihuoltolain.

– Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskus valmistui 1.2.1989 Lahteen.


1990-luku

Järjestötoiminnan kehittämisen vuosikymmen

– Liiton toiminnan painopiste oli järjestötoiminnan kehittämisessä.

– Kehitettiin aluetoimintaa ja jäsenistölle annettavaa järjestökoulu tusta.


2000-luku

Kansainvälistymisen ja vaikuttamistoiminnan vuosikymmen

– Liiton toiminta on kansainvälistynyt; liitto on aktiivisesti mukana mm. EDF:n (European Disability Forum) kautta Euroopan vammaispolitiikassa.

– Liitolla on kehitysyhteistyöprojekteja Kaakkois-Afrikassa.

– Vaikuttamistoiminnassa on nostettu erityisesti esiin esteetön rakentaminen ja liikkuminen sekä vammaisten työllistäminen.

– Esteetön toimitalo (malli esteettömästä työpaikasta) valmistui Helsingin Ruskeasuolle vuonna 2008.


2010-luku

Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden vuosikymmen

– Toiminnan visiona on Yhdenvertainen ja esteetön Suomi.

– Liitto edistää esteettömyyttä laajaalaisesti, niin että siihen kuuluvat rakennetun ympäristön, liikkumisen ja kommunikaation esteet, mutta myös asenteet.

-Viime vuosina tärkeässä roolissa sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen.

Puheenjohtajat

  • Eino K. Kalervo 1938-1961
  • Aimo O. Aaltonen 1961-1986
  • Eero Vilkkonen 1986-1996
  • Pekka Tuominen 1996-2014
  • Petri Pohjonen 2014-2016
  • Pekka Hätinen 2016-

Toimitusjohtajat

  • Eino K. Kalervo 1938-1961
  • Martti Väyrynen 1962-1975
  • Matti Savola 1976-1993
  • Raimo Lindberg 1993-2011
  • Marja Pihnala 2011-2015
  • Petri Pohjonen 2015- (pääjohtaja)
JAA

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 37

Notice: Undefined property: WP_Error::$category_parent in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 39

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 47