Pitkää ja laadukasta elämää kotona

Suomalaiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Vanhenemisen myötä asumisen tarpeet voivat kuitenkin muuttua. Ikääntyneiden nykyisiä ja tulevia asumistarpeita on selvitetty ”Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa”, jonka päätösjuhla koettiin viime marraskuussa Helsingissä.

Suomalaisista hieman yli miljoona henkilöä on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita ja ennusteiden mukaan vuonna 2030 heitä on jo lähes 1,5 miljoonaa. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen koskettaa siis erittäin suurta väestöryhmää ja sen erilaisia tarpeita.

Selvitystyötä on tehty vuosien 2013-2017 aikana ympäristöministeriön koordinoimassa kansallisessa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa. Ohjelman toteutukseen on osallistunut lisäksi laaja joukko yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä, kuten valtio, kunnat, järjestöjä ja joukko yrityksiä.

Ohjelmassa on pyritty vaikuttamaan sekä ikääntyneiden itsensä että kuntien ja asunto- ja rakennusalan toimintaan. Kehittämisohjelman toimenpiteet sisältävät myös olemassa olevan asuntokannan korjaamista, uudenlaisten asumisratkaisujen ja palveluasumisen kehittämistä, asuinalueiden kehittämistä ikääntyneiden näkökulmasta sekä asumista tukeviin palveluihin liittyviä kysymyksiä.

Vanhojen asuntojen voimakasta peruskorjausta

Suomen asuntokannasta suuri osa on rakennettu vuosina 1960-80, joten korjausrakentamisen tarve tulee olemaan suurta tulevina vuosikymmeninä. Päätösjuhlassa puhuneen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen mukaan uusien asuntojen rakentaminen ei täytä seniorien tarpeita, vaan tarvitaan voimakasta vanhojen asuntojen peruskorjausta.

Taloyhtiöiden hallituksissa istuvista 75 prosenttia on iältään yli 55-vuotiaita. Tämä ei näy ainakaan suoraan hallituksien päätöksissä.

– Asuntokannan korjaustarve kasvaa väestön ikääntymisestä huolimatta, mutta ikääntyminen sekä lisää korjauksien tarvetta, että vaikuttaa korjauksien sisältöön. Korjauksia toteutettaessa tulisi ennakoida myös vanhenevien asukkaiden tulevia tarpeita. Esimerkiksi putkistosaneerauksien yhteydessä voisi pohti, miten kylpyhuonetta tai keittiötä voisi uudistaa soveltumaan vaikeammin liikkuvalle henkilölle tai kotihoidon työtä tukevaksi. Samoin lattiakorjauksien yhteydessä voisi miettiä kynnyksien poistamista, sähkötöiden osana valaistuksen automatisointia tai tehostamista, Hiltunen sanoo.

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen korostaa korjausrakentamisen merkitystä. – Remonttien yhteydessä tulisi huomioida vanhenevien asukkaiden tarpeita, hän sanoo.

Taloyhtiöiden hallituksissa istuvista 75 prosenttia on iältään yli 55-vuotiaita. Tämä ei näy ainakaan suoraan hallituksien päätöksissä.

– Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa tekemän Korjausrakentamisbarometrin perusteella esimerkiksi erillisiä esteettömyyskorjauksia tehdään suhteellisen vähän. Barometrista ei tosin selviä, miten senioreiden tarpeet tulevat otetuiksi huomioon esimerkiksi putkistokorjauksien yhteydessä tai kuinka paljon senioriosakkaat teettävät tällaisia korjauksia omiin asuntoihinsa.

Hallituksien tulisi Hiltusen mukaan hankkia enemmän tietoa erilaisten osakkaiden tarpeista teettämällä asukaskyselyitä ja laatimalla ”Kotitalon strategia”.

Rahoitussuunnittelu on tärkeää

Asunnonomistajien ennakkosäästäminen asuntonsa korjaustarpeisiin on yleensä vähäistä, joten onneksi lainarahoitusta on melko hyvin tarjolla alueilla, joissa asuntojen vakuusarvojen oletetaan säilyvän.

– Taloyhtiöiden suunnitellessa korjauksia tulee teknisten korjaustapojen ohella panostaa rahoitussuunnitteluun siten, että maksukyvyltään erilaisten osakkaiden tarpeet otetaan huomioon. Esimerkiksi putkiremontin voi rahoittaa 15 – 20 vuoden yhtiölainalla, jotta osakkaan pääsääntöisesti lyhennyksestä muodostuvaa kuukausittaista rahoitusvastiketta saadaan alemmaksi.

Osakkaille, joilla on parempi maksukyky tai mahdollisuus henkilökohtaiseen lainaan, tulee samalla antaa Hiltusen mukaan mahdollisuus maksaa yhtiölainaosuus pois. Asuntolainakorkojen verovähennyksestä saatava hyöty on nykyään lähes olematon, joten verotuskaan ei enää tue henkilökohtaista lainaa yhtiölainan sijaan.

– Taloyhtiöiden olisi hyvä laatia myös useamman vuoden kattava kunnossapitotarvesuunnitelma, josta selviäisi myös tulossa olevien korjauksien mahdolliset vaikutukset hoito- ja rahoitusvastikkeisiin. Tämä auttaisi osakkaita suunnittelemaan talouttaan ja varautumaan korjauksiin.

Hiltunen toivoo, että valtio voisi tukea asunto-osakeyhtiöiden korjaamista ulottamalla kotitalousvähennyksen koskemaan myös niitä korjauksia, jotka ovat yhtiön toteutusvastuulla ja osakkaiden maksuvastuulla.

Alueelliset erot suurimmillaan kehyskunnissa

Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan mukaan kuntien toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Muutoksen kourissa ovat niin, miten asutaan, ketkä asuvat kuin missä asutaan.

Timo Reina korostaa lähipalvelujen ja asuntojen estettömyyden merkitystä.

– Näiden muutosten tulisi tietysti vastata ja tukea myös toisiaan. Yksi keskeisimmistä toimintaympäristön muutoksista on se, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaan noin 320000 henkilöllä eli reilulla 60 prosentilla koko maassa vuoteen 2030 mennessä. Siis siihen vuoteen, jolloin uuden sote-järjestelmän tulisi olla jo jauhanut noin kolmen miljardin euron kustannusten hillinnän, Reina sanoi tilaisuudessa.

Myös alueelliset erot ovat suuria ja kasvavat. Muutos on suurin suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa, johtuen pitkälti niiden alhaisesta lähtötasosta.

– Tasapainoisen väestörakenteen ylläpitäminen erityyppisissä kunnissa ja alueilla on haastavaa, mutta siihen on tärkeää pyrkiä. Väestömuutosten hallinnassa voisimme oppia enemmän myös toinen toisiltamme.

Reinan mukaan lähipalvelujen saavutettavuus ja asuinalueen esteettömyys tulee ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelussa ja pyrkiä yhteistyöhön kaavoituksen, rakentamisen ja palveluiden suunnittelun välillä.

– Kun tavoittelemme sitä, että esimerkiksi muistihäiriöistä kärsivät voivat asua pidempään omassa kodissaan, on tämä huomioitava kaupallisia palveluja, kävelyteitä, suojateitä tai valaistusta koskevissa ratkaisuissa.

Kuluva vuosikymmen jäänee yhdyskuntasuunnittelussa ja myös asuntopolitiikassa historiaan ikäystävällisten ja ylisukupolvisten asuinalueiden ja asumisen kehittämisestä. Yhteisöllisyys on näissä erityisen korostunut lähtökohta suunnittelulle. Yhteisöllisyyttä tarvitsemme lisää myös torjuttaessa yksinäisyyttä – ikääntymisen vitsauksista yhtä viheliäisimmistä. Tässäkin Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma on tehnyt ansiokasta työtä.

Kunnat eivät ole varautuneet tarpeisiin

Vuonna 2013 käynnistyneen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman koordinoinnista on vastannut ympäristöministeriö ja toteutusta on tehty yhteistyössä kumppanien kanssa.

– Ohjelma on suunnannut kehittämistä ja antanut työvälineitä erityisesti järjestöille ja kunnille ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen parantamiseen, Ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen sanoi.

Ikääntyneiden asumista ja asuinympäristöä koskevat merkittävät yhdyskuntasuunnitteluun ja asuntopolitiikkaan liittyvät ratkaisut tehdään kunnissa. Kunnat voivat myös edistää asuntokannan korjaamista ja ikääntyneille sopivien asumismuotojen toteuttamista.

Ohjelman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että useimmat kunnat eivät ole vielä riittävästi varautuneet ikääntyneiden määrään ja heidän asumistarpeisiinsa. Tämä edellyttää kunnilta jatkossa suunnitelmallisuutta ja myös kuntien välistä yhteistyötä.

Ohjelma päättyy tilanteessa, jossa valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus on siirtämässä vastuita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kunnilta maakunnille. Tämä tarkoittaa, että ikääntyneiden asumispalvelut ja kotipalvelut järjestäisi jatkossa maakunta. Kuntien rooli ikääntyneiden hyvän arjen tukemisessa säilyy kuitenkin edelleen vahvana.

– Kuntien tehtävänä on jatkossakin asuinolojen ja asuntotarjonnan parantaminen, mutta myös asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kuntien tulee kehittää asuinalueista ikäystävällisempiä ja järjestää lähipalveluja siten, että ikääntyneet pystyvät asumaan kotona ja toimimaan itsenäisesti mahdollisimman pitkään, Hynynen korostaa.

Kunnan, maakunnan, yritysten ja järjestöjen tiivis yhteistyö nousee uudistuksen myötä entistä tärkeämpään asemaan.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päättyessä laaditaan tulevaisuussuunnitelma. Ohjelmassa viiden vuoden aikana syntyneitä tuloksia ja tietoa hyödyntäen tavoitteena on varmistaa, että kehittämistyö ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen puolesta jatkuu myös tulevaisuudessa.

Nyt tarvitaan esteettömiä ja turvallisia ratkaisuja

Raija Hynynen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASUNTONEUVOS Raija Hynynen muistutti tilaisuudessa, että senioritiloille keskeistä on sijainti, eli palvelujen läheisyys. Ne on mitoitettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin, kuten kunnan väestömäärään ja -rakenteeseen.

Julkisessa keskustelussa pinnalla olevassa Sote-uudistuksessakin kunnille jää tehtäviä ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja asumisen palveluissa.

Kuntia onkin tuettava eri tavoin ikääntyneiden kotona asumisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä ikä- ja muistiystävällisiksi.

Tarvitaan esteettömiä, turvallisuutta sekä itsemääräämistä tukevia yhteisöllisiä ratkaisuja, joissa huomioidaan toimintakyvyssä tapahtuva muutokset, palveluja tuodaan kotiin tai rakennukseen. Esimerkiksi senioritaloja, jotka ovat ikääntyneiden itse muodostamia yhteisöasumisen kohteita.

Palvelukeskuksista ja palvelukortteleista toimintaa tulisi laajentaa Hynysen mukaan koko asuinalueen kehittämiseen, esimerkiksi erilaisiin asumisratkaisuihin, joissa palvelut tuodaan asukkaiden luokse.

– Luodaan esteettömiä ja turvallisia asiointi- ja liikuntareittejä, liikuntapuistoja ja muita kuntoilumahdollisuuksia.

Tärkeää on myös asuinalueen viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen sekä lähipalvelujen saatavuus.

– Samoin tarvitaan yhteisöllisyyttä tukevia tiloja, eri sukupolvien kohtaamis- ja toimintatiloja, harrastus- ja muuta toimintaa. Asukkaiden osallisuutta pitää myös vahvistaa.

Teksti: Kari Martiala // Kuvat: Pixabay ja puhujien omat arkistot

JAA

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 37

Notice: Undefined property: WP_Error::$category_parent in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 39

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 47