Omaa polkua pitkin

Työnhaun ensimmäinen askel on miettiä, mitä itse työuraltaan haluaa. Verkostoitumalla luotu asiantuntijamielikuva voi avata ovia, joiden ei muuten tiedä olevan raollaankaan.

Sitran työelämätutkimuksen mukaan vain noin neljännes työpaikoista löytyy avointen työpaikkailmoitusten kautta. Lähes saman verran uusiin työtehtäviin siirrytään työnantajan yhteydenoton kautta ja olemalla itse työnantajiin yhteydessä suoraan. Kuitenkin vain pienellä osalla suomalaisista on omat työelämätiedot avoimesti esille, esimerkiksi LinkedInissä vain muutamalla prosentilla.

– Sosiaalisessa mediassa luodaan asiantuntijuusmielikuvaa ja samalla tuodaan itsestä esiin inhimillisiä piirteitä, Työvalmennus Futuurin toimitusjohtaja Päivi Saatsi kertoo.

– Työnantajan päätökseen ei periaatteessa saa vaikuttaa muut kuin hakijan itse kertomat seikat, mutta jos hakija on jo ennestään nimenä tuttu, kyllä se tietenkin on eduksi, hän jatkaa.

Työvalmennus Futuurin toimitusjohtaja Päivi Saatsi

Saatsi kehottaakin vähintään seuraamaan oman alan ja itseä kiinnostavien tahojen keskusteluja Twitterissä ja muissa sosiaalisen median kanavissa.

– Tietenkin on vielä parempi, jos osallistuu aktiivisesti keskusteluun, Saatsi kannustaa.

Kaikki lähtee urasuunnittelusta

Yhteiskuntatieteilijäpäivässäkin puhunut Päivi Saatsi neuvoo aloittamaan työnhaun omien toiveiden kartoittamisesta: millaista työtä haluan tehdä, millaisessa työyhteisössä ja mihin olen tällä hetkellä valmis?

Oma osaaminen ei ehkä vielä riitä unelmatyöhön, mutta silloin voi miettiä, millaista kokemusta tarvitsen matkalla kohti päämäärää.

– Tässä hyvänä apuna ovat erilaiset uratarinat: millaista polkua joku haaveilemassani tehtävässä oleva on kulkenut? Tietenkin pitää muistaa, että polkuja on hyvin erilaisia ja työelämä muuttuu koko ajan. Kannattaa varautua siihenkin, että kun itse olisin valmis nyt haaveilemaani tehtävään, sitä ei ehkä ole enää olemassakaan, Saatsi muistuttaa.

Sitran tutkimus kuitenkin osoittaa, että vain joka neljännellä on selkeä kuva työurastaan ja lähes 40 prosentille se on hieman tai täysin epäselvä.

Työnantajan tarpeisiin

Olipa työhakemus vastaus avoimeen paikkaan tai oma-aloitteinen tarjous, Saatsi kehottaa miettimään työnantajan tarpeita.

– Jos vastaat työhakemukseen, esitä selkeät vastaukset siihen, mitä hakemuksessa pyydetään. Oleellista on se, mikä on kyseisen työtehtävän kannalta tärkeää.

Persoonallisuutta hakemukseen saa tuomalla esiin pieniä käytännön esimerkkejä.

Vakuuttavampaa on kertoa vaikkapa saaneensa kehuja edellisissä työpaikassa ahkeruudesta kuin vain väittää olevansa ahkera.

– Jos työkokemusta on vähän, itsestä voi kertoa harrastusten kautta. Erilaiset vapaaehtoiset luottamustehtävät voivat myös olla kokemuksia ja kulttuuri- ja liikuntaharrastukset kertovat omista mielenkiinnon kohteista ja itsestä huolehtimisesta työn vastapainona, Saatsi vinkkaa.

Kehittyminen ei edellytä uusia tehtäviä

Leipääntymisen ja paikalleen jämähtämisen välttämiseksi on kirjoittamattomia aikasääntöjä, joiden mukaan työtehtävää pitää vaihtaa seitsemän, viiden tai jopa kolmen vuoden välein. Päivi Saatsi pitää pahempana riskinä mielekkään työn menettämistä “pakkovaihtamisen” takia.

Samassa tehtävässäkin voi kehittyä ja viedä omia tekemisen tapoja eteenpäin.

– Samassa tehtävässäkin voi kehittyä ja viedä omia tekemisen tapoja eteenpäin. Ei työtä kannata vaihtaa vain vaihtamisen takia, jos muuten on tyytyväinen.

– Tietenkin kannattaa seurata oman toimialan kehitystä ja pitää omaa osaamista ajan tasalla, jotta ei putoa kehityksen kelkasta. Itseltään kannattaa myös kysyä, onko oikeasti tyytyväinen vai vaan jäänyt tehtävään muutoksen pelossa tai välttyäkseen vaihtamisen vaivalta, Saatsi sanoo ja lisää:

– Ainahan voi välillä testata omaa kysyntäänsä työmarkkinoilla, vaikka ei sitten paikkaa vaihtaisikaan.

Työelämän ohjausta

YKAn jäsenetuihin kuuluvasta uravalmennuksesta vastaa vuoden 2018 alusta lähtien uusi kumppani.

Työvalmennus Futuuri tarjoaa jäsenille puhelin- ja videoneuvontaa erilaisiin työelämän haasteisiin:

  • Uraohjauksessa neuvotaan työnhakuun ja urakehityksen suunnitteluun liittyvissä asioissa.
  • Työkykyohjauksessa etsitään yhdessä ratkaisuja esimerkiksi terveydellisistä syistä johtuviin ongelmatilanteisiin.
  • Työhyvinvointiohjaus taas on suunnatttu arkisempiin kuormittumisen ongelmiin: stressinhallintaan, ajanhallintaan, kuormittaviin työtilanteisiin tai työn ulkopuolisten kuormitustekijöiden käsittelyyn.

Liiton jäsensivuilta löytyy totuttuun tapaan kalenteri, josta voi suoraan varata ajan ohjaukseen.

Teksti: Tiina Parikka // Kuvat: Thinkstock

JAA

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 37

Notice: Undefined property: WP_Error::$category_parent in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 39

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 47