21.10.2022

Digiloikkaa seuraa journalismin selkoloikka

14 prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä – ja jokainen jossain tilanteessa. Silti selkokielisiä lehtiä ilmesty Suomessa vain kaksi. Selkovantaalainen on ensimmäinen paikallisia uutisia selkokielellä julkaiseva media.

Nyt se on totta! Vantaalaiset saavat ensimmäisenä Suomessa lukea paikallisuutisensa selkokielellä lauantaina 22.10. ilmestyvästä Selkovantaalaisesta. Kieltä tarvitsevia olisi Vantaan kaupungin arvion mukaan yli 90 000 asukasta, eli reilu kolmannes kaupungin asukkaista.

Tarve selkokieliselle julkaisulle nousi voimakkaasti esiin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Tärkeä, kaikille kuuluva tieto ei tavoittanut koko väestöä, vaikka kaupungit, media ja terveydenhuollon toimijat pyrkivät jakamaan tietoa laajasti ja eri kielilläkin.

Samanaikaisesti teimme yhteistyötä isojen kaupunkien kanssa, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus koko ajan kasvaa. Keskusteluissa kävi ilmi, että sisällön kääntäminen englanniksi ei riitä kielimuurin murtamiseen. Monen vieraskielisen asukkaan toinen kieli ei suinkaan ole englanti, vaan oman äidinkielen rinnalla toinen kieli on heikko suomi.

Tähän haasteeseen olemme Omnipressissä halunneet vastata.

 

Paikallislehti kustantajana

Vantaan Sanomat tarttui haasteeseen. Yhdessä lähdimme suunnittelemaan paikallislehden ohessa jaettavaa selkokielistä julkaisua. Selkovantaalainen jaetaan vantaalaisiin koteihin kerran kuukaudessa ja lisäksi se on jaossa lehtipisteissä ympäri kaupunkia.

Lehden suunnittelussa on otettu huomioon kaikki selkokielisen julkaisun ominaisuudet. Kieliasun lisäksi se tarkoittaa taittoa, joka auttaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuuksia. Selkokielinen julkaisu on myös saavutettava. Todistuksena tästä Selkovantaalainen on saanut oikeuden käyttää selkotunnusta.

Myös Vantaan kaupunki lähti ennakkoluulottomasti mukaan tähän pilottiin sitoutumalla kiinteään mediatilaan lehdessä. Olemme auttaneet myös Vantaan kaupunkia heidän sisältöjensä mukauttamisessa selkokielelle.

 

Jokainen tarvitsee selkokieltä

Selkokeskuksen selvitysten mukaan jopa 14 prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Syynä voi olla heikko suomen kielen taito, muistisairaus, keskittymisvaikeudet tai esimerkiksi kehitysvamma, joka heikentää asioiden hahmotuskykyä. Itse asiassa jokainen meistä tarvitsee joskus selkokieltä, kun asia tai tilanne on itselle vaikea.

Selkokielinen viestintä ei ole vain kaupunkien ja kuntien asia. Selkokieli on noussut keskusteluun myös monien kolmannen sektorin asiakkaidemme kanssa. Monissa järjestöissä jäsenistö vanhenee eikä jaksa pitkiä, vaikeaselkoisia tekstejä.

Samaan aikaan elinkeinoelämän piirissä monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Enää ei ole varaa edellyttää työntekijöiltä sujuvaa suomen kieltä. Silti tarvitaan kieli, jolla työyhteisössä voidaan kommunikoida ymmärrettävästi. Joissakin tapauksissa työkielenä voi toimia englanti, mutta toisinaan selkosuomi voisi palvella työyhteisöä paremmin.

 

Haluatko kuulla lisää selkokielisen sisällön tuottamisesta? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää.
Sisältöstrategi Tiina Parikka, 0414363678, tiina.parikka@media.fi

JAA