Tekoäly eli A. I.
Tekoälyn ei odoteta tuovan merkittäviä uudistuksia apteekkityöhön lähivuosina.

Tekoäly minimoi riskit farmasian alalla

Kanta-palvelun ansiosta asiakkaan lääkitys on helposti tarkistettavissa – itsehoitolääkkeitä, luontaistuotteita ja ulkomailta tilattuja lääkkeitä lukuun ottamatta. Tällöin vastuu yhteisvaikutuksista siirtyy asiakkaalle.

Monen vaivan tai sairauden hoitona tai osana hoitoa käytetään lääkettä. Sähköisten reseptien ansiosta lääkärin määräämät lääkkeet kirjautuvat Kelan ylläpitämään Kanta-palveluun.

– Kelan järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa, sillä sen avulla terveydenhuollon ammattilaiset näkevät asiakkaan lääkityksen ja lääkityshistorian yhdestä paikasta, sanoo informaatioteknologian tiedekunnan professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut tekoälyn hyödyntämistä lääkitysturvallisuudessa. 

Luontaistuotteet, itsehoitolääkkeet ja ulkomailta tilatut lääkkeet eivät kuitenkaan näy järjestelmässä. Ne voivat aiheuttaa vakaviakin yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa. Esimerkiksi ilman reseptiä ostettu kipulääke ibuprofeiini aiheuttaa yhtä aikaa verenohennuslääke varfariinin kanssa käytettynä merkittävän maha-suolikanavan verenvuodon riskin. 

– Riskien vähentämiseksi luontaistuotekaupat tulisi saada osaksi kokonaisuutta. Nyt vastuu yhteisvaikutuksista jää asiakkaalle, Neittaanmäki huomauttaa.

Terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla tieto asiakkaan kokonaislääkityksestä. Ilman reseptiä saatavien lääkkeiden ja luontaistuotteiden osalta he ovat kuitenkin asiakkaan kertomuksen varassa. 

Yhteis- ja haittavaikutukset selville tekoälyn avulla

Lääkkeiden yhteisvaikutuksia voi syntyä, kun asiakkaalla on useita lääkkeitä käytössä yhtä aikaa. Vaikutukset voivat olla joko toivottuja tai ei-toivottuja. 

Lääkeaineiden väliset yhteisvaikutukset ovat usein ennakoitavissa niiden farmakokineettisten ja farmakodynaamisten ominaisuuksien kautta. Farmakokineettisia yhteisvaikutuksia onkin kyetty ennustamaan koneoppimiseen pohjautuvilla metodeilla. Myös metaboloitumisreittien tunnistaminen olisi mahdollista tekoälyn avulla. 

Tällä hetkellä tiedot eri lääkkeiden yhteisvaikutuksista on selvitettävä useista eri lähteistä: lääkkeiden pakkausselosteista, eri organisaatioiden ylläpitämistä tietokannoista, tutkimusartikkeleista ja viranomaislähteistä. Suomessa yleisimmin käytössä oleva tietokanta on Terveysportin Lääkeinteraktiot ja -haitat. 

Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi poimia hajallaan olevasta informaatiosta oleellinen tieto. Lisäksi heidän tulisi huomioida asiakkaan perimä ja ympäristötekijät, kuten maksan heikentynyt toiminta alkoholin käytön seurauksena. Tämä voi nimittäin altistaa yhteis- ja haittavaikutuksille, jos jokin käytössä olevista lääkkeistä metaboloituu maksan kautta.

Vuonna 2017 EMA otti käyttöön EudraVigilance-järjestelmän haittavaikutusilmoitusten läpikäymiseksi ja analysoimiseksi. Järjestelmän käyttöönottovuoden loppuun mennessä turvallisuusilmoituksia oli tehty jo 12,5 miljoonaa kappaletta.

Tekoälyn ansiosta ihmisen ei tarvitse manuaalisesti käydä haittavaikutusilmoituksia läpi, sillä tekoäly pystyy havaitsemaan poikkeavuudet ja löytämään kaavoja oletetusta poikkeavasta toiminnasta. Kun poikkeavuudet havaitaan nopeasti, niihin pystytään reagoimaan tehokkaasti. Samalla tekoäly voi havainnoida lääkkeiden yhteisvaikutuksia. 

Tekoäly auttaa lääkkeen valinnassa

Lääkityksen riskit pienenevät, kun järjestelmän algoritmit tunnistavat lääkkeiden yhteisvaikutuksia ja osaavat huomioida asiakkaan terveydentilan. Tällöin järjestelmä varoittaa mahdollisista lääkkeiden yhteisvaikutuksista. 

– Erityisen tärkeää tämä on ikääntyneiden asiakkaiden kohdalla, sillä heillä voi olla käytössä useita lääkkeitä. Jos asiakkaan kunto heikkenee, lääkkeen vaikutus voi olla suurempi kuin alun perin oli tarkoitettu, Neittaanmäki sanoo. 

Vastuu potilaan kokonaislääkityksestä on hoitavalla lääkärillä, jolloin hän tekee monet lääkehoidon turvallisuuteen liittyvät päätökset. Lääkehoidon onnistumisen kannalta moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, mutta apteekkien farmaseuttinen henkilöstö ei voi muuttaa näitä päätöksiä ilman lääkärin konsultaatiota, vaikka ne olisivat virheellisiä. 

Lainsäädäntö rajoittaa tekoälyn käyttöä

Suomen omaan lainsäädäntöön tai Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetukseen perustuvat velvoitteet tietoturvan osalta tuovat rajoitteita tekoälyn hyödyntämisessä. Vaikka terveydenhuoltojärjestelmässä olisi valtavasti tietoa tarjolla, sen jakaminen on säänneltyä.

– Mikäli lainsäädäntö ei anna oikeutta tietojen yhdistelemiseen, potilaalta tulee saada siihen erillinen lupa, Neittaanmäki sanoo. 

Tekoälyn ei odoteta tuovan merkittäviä uudistuksia apteekkityöhön lähivuosina. Parhaiten tekoälyä voitaisiin hyödyntää apteekeissa kehittämällä työkaluja lääkeneuvonnan tukemiseksi ja lääkkeiden yhteisvaikutusten havaitsemiseksi.

Neittaanmäki varoittaa ylipäätään liian suurista odotuksista tekoälyn suhteen. 

 – Tekoälyn rooli on auttaa ihmistä eikä tehdä päätöksiä meidän puolesta. Tarvitaan paljon työtä ennen kuin uusia tekoälyyn pohjautuvia järjestelmiä voidaan ottaa käyttöön. Tärkeää kuitenkin on, että tekoäly on nostettu esille ja se otetaan huomioon järjestelmiä kehitettäessä. 

 

Mikä tekoäly?

Tekoälyllä tarkoitetaan älykästä ja rationaalista järjestelmää, joka täydentää ihmiselle ominaisia taitoja. Ihmisen vahvuuksia ovat muun muassa maalaisjärki, abstrakti ajattelu, empatiakyky ja moraali. Tekoäly suoriutuu puolestaan ihmistä paremmin esimerkiksi tekstianalytiikasta, päätöksenteosta ja luokittelumenetelmistä.

 

Artikkeli on julkaistu Farmasia-lehti 1/2020 -numerossa.

 

Teksti: Hanna Leino

JAA