Tulevaisuuden ilmavoimien komentaja

Uusi komentaja Pasi Jokinen on avainasemassa, kun Suomeen muodostetaan tulevaisuuden moderneja ilmavoimia. Hänen toimikaudellaan muun muassa uusien hävittäjien hankinta etenee.

Teini-ikäisenä Pasi Jokinen lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Heti ensimmäisellä viikolla Jokisen isäntäperheen isä vei hänet Yhdysvaltain ilmavoimien museoon Daytoniin, Ohioon. Siellä nuorukainen pääsi tutustumaan ilmailun historiasta ja kehityksestä kertoviin näyttelyihin, jotka vahvistivat jo orastavaa kiinnostusta ilmailua kohtaan.

Kolme vuosikymmentä myöhemmin Jokinen on Suomen Ilmavoimien uusi komentaja – aikana, jolloin teknologian edistysaskeleet ovat muokkaamassa käsitystä maan ilmatilasta ja sen käytöstä pitkälle tulevaisuuteen.

”Me olemme ilmavoimalaisia ja työskentelemme ilmatilassa. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä kaikkia taistelutilan ulottuvuuksia, sillä tapahtumat maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa sekä kyber- ja informaatioavaruudessa vaikuttavat toisiinsa”, Jokinen sanoo.

Toimikautensa aikana nyt 52-vuotias kenraalimajuri valvoo HX-projektin etenemistä eli siirtymää ilmavoimien ikääntyvästä Boeing F/A-18C/D Hornet -monitoimihävittäjäkalustosta nykyaikaisempiin hävittäjiin.

Kun tähän yhdistetään vielä nopeasti kehittyvät dronet sekä digitalisaatio, Jokinen on ensimmäinen tulevaisuuden ilmavoimien komentaja – ja siinä roolissaan hänellä on mahdollisuus määritellä, mitä nämä tulevaisuuden modernit ilmavoimat käytännössä oikein tarkoittavat.

Hawkeista MiG:iin ja Hornetiin

Jokisesta tuli järjestyksessä Ilmavoimien 22. komentaja 1. huhtikuuta, kun hänen edeltäjänsä, kenraalimajuri Sampo Eskelinen jäi eläkkeelle. Varusmiespalveluksensa Jokinen aloitti laskuvarjojääkärinä, mutta paikan avauduttua ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilta hän siirtyi sinne ja edelleen kadettikouluun vuonna 1988.

Tarpeellinen tehtävän tunne löytyi hävittäjän ohjaamosta, kun Jokinen aloitti lennot BAE Hawk -suihkuharjoituskoneella. Hawkit vaihtuivat ajan myötä ensin MiG-21:een ja myöhemmin F-18 Hornetiin.

Kun pitkän linjan hävittäjäohjaajalta kysyy, miltä tuntuu lentää sellaista konetta, tuntemuksia onkin vaikea pukea sanoiksi.

”Se, että pääsee näkemään auringon joka päivä, on hienoa. Siitä ei tässä maassa niin usein pääse nauttimaan”, Jokinen sanoo lopulta hymyillen.

HX-valinta edessä

Yksi Jokisen kiireellisimmistä tehtävistä on ratkaisujen vaiheeseen etenevä HX-hanke. Hänellä on merkittävä rooli valittaessa, mitkä koneet korvaavat nykyiset Hornetit.

Uusista noin 64 hävittäjistä ensimmäisen on määrä saapua vuonna 2025. Ilmavoimat on asettanut tiukat vaatimukset uuden hävittäjän suorituskyvylle, jonka pitää riittää kattamaan koko maa, toimia karuissakin olosuhteissa ja jonka elinkaari ulottuu aina 2060-luvulle saakka. Kun hintalappu kohoaa noin 7–10 miljardiin euroon, kyse on yhdestä Suomen historian suurimmasta investoinnista.

”HX on erittäin tärkeä hanke ja samalla valtava virstanpylväs koko puolustusvoimille. Meidän on keskityttävä valmistautumaan HX-aikakauteen: mitä kaikkea se vaatii henkilökunnaltamme tiedon, infrastruktuurin tai koulutuksen osalta, jotta olemme valmiita tulevaan vuonna 2025”, hän sanoo.

Siihen asti komentaja luottaa vankasti vanhan ja kunnianarvoisan Hornetin hoitavan hommat.

”Minusta olemme tällä hetkellä melko hyvässä kunnossa”, hän sanoo.

Yhteistyön merkitys korostuu

Ilmavoimien hyvä tilanne sai ulkopuolista vahvistusta kesällä, kun Jokinen isännöi Yhdysvaltain ilmavoimien komentajaa, kenraali David Goldfeiniä heinäkuussa.

”Tämä vierailu vahvisti aiemmin kuulemani kehut, joiden mukaan Suomen ilmavoimien laatu on aivan poikkeuksellisen hyvä. Se tuli selvästi esille sekä lennolla että koko vierailuni aikana”, Goldfein kommentoi oltuaan suomalaislentäjän kyydissä Hornetilla.

Kansainvälinen yhteistyö on osa ilmavoimien arkipäivää. Sen tavoitteena on jakaa tietoa ja osaamista kumppanien kanssa sekä seurata sotilasilmailun kehitystä maailmalla.

”On erittäin tärkeää, että meillä on hyvät suhteet lähiympäristössämme ja harjoittelemme yhdessä. Heille on tärkeää tietää, mihin me pystymme ja mitä Suomi voi tarjota yhteistyön kautta. Suomen uskottava puolustuskyky luo vakautta ja turvallisuutta Itämeren alueella, ei kuluta niitä”, Jokinen korostaa.

Satelliitteja ja kyberavaruutta

Kansainvälisen yhteistyön rinnalla Jokinen painottaa Suomen maa-, meri- ja ilmavoimien yhteistoimintaa.

”Minun tehtäväni on varmistaa, että harjoittelemme yhdessä. Kaikki puolustushaarat puolustavat Suomea, ja mitä enemmän harjoittelemme, sitä parempi kokonaisuus siitä syntyy. Ilmavoimilla on hyvät edellytykset tukea sekä maa- että merivoimia, mutta myös muita tukeamme tarvitsevia viranomaisia.”

Jokisen haasteena on ratkaista, onko maa- tai ilmajärjestelmä jatkossa paras varhaisen varoituksen malli vai hoituisiko valvonta paremmin kenties avaruudessa olevan minisatelliitin avulla.

Tällä hetkellä Suomen ilmatila ei ole kovin ruuhkainen, vaan kaupallisille ja harrastajalennoille on hyvin tilaa. Jatkossa toimijoiden määrä kuitenkin kasvaa U-space-ulottuvuuden mahdollistaessa dronejen käytön lisääntymisen.

Tällaisia haasteita Jokisella on edessään, kun hän siirtää ilmavoimia tulevaisuuteen.

”Nämä toimikaudet ovat suhteellisen lyhyitä, eikä minulla ole ollut missään tehtävässäni – tämä nykyinen mukaan luettuna – tarvetta painaa omia sormenjälkiäni asioihin. Sitä vain jatkaa edeltäjien viitoittamalla tiellä, hyvin tehtyjen suunnitelmien toteuttamiseksi”, komentaja Jokinen toteaa.

 

Teksti: Michael Hunt
Kuva: Kari Martiala

Artikkeli on tiivistelmä. Koko artikkeli on luettavissa Ilmailu 6/2019 -lehdestä.

JAA