K-Citymarket Järvenpään kauppias Markku Hautala haluaa rikastaa järvenpääläisten ihmisten elämää.

”Hyvä ruoka on onnellisuuden perusta”

Maailman parhaaksi ruokakaupaksi valitun K-Citymarket Järvenpään kauppias Markku Hautala uskoo vahvasti tunteen voimaan. 2020-luvulla ruokakauppa ei hänen näkemyksensä mukaan pärjää, ellei se herätä asiakkaissa tunteita ja sovi heidän arvomaailmaansa.

1. Mikä oli voittonne salaisuus?

Sushi oli isossa roolissa. Teemme susheja aidoilla menetelmillä ja aidoista raaka-aineista suomalaiseen makuun sopiviksi. Olemme Euroopan suurin sushimyyjä, ja myimme viime vuonna yli 4,6miljoonaa sushipalaa. Se on suorastaan absurdia, sillä olemme kauppa pienessä Järvenpäässä.

2. Mikä on kauppanne toimintaperiaate?

Mottomme on, että rikastamme järvenpääläisten ihmisten elämää. Se tarkoittaa, että opimme koko ajan lisää, nostamme rimaa ja tarjoamme laatua asiakkaillemme. Haluamme, että asiakkaat tulevat hyvälle tuulelle meillä käydessään ja että heille jää positiivisia muistikuvia kaupastamme.

3. Kuinka tärkeää on, että kauppias näkyy kaupan arjessa?

Kaupalla pitää olla kasvot. Asiakkaiden tulee tietää, kuka on vastuussa kaupasta. Moni asiakas antaakin palautetta suoraan minulle, jos jokin asia toimii tai ei toimi.

4. Miten paikallisuus näkyy kaupassanne?

Paikallisuus näkyy toki paikallisina tuottajina, mutta silloinkin laadun täytyy olla hyvää koko Suomen mittapuulla. Panostamme nimittäin vahvasti laatuun.

Se, mikä ei näy asiakkaille, on paikallisten yritysten käyttö kauppaa uudistettaessa. Käytämme paikallisia sähkö-, remontti- ja putkimiehiä. Järvenpääläisillä rakennusliikkeillä on ”me hoidetaan” -asenne, josta tykkään. Jos esimerkiksi viemäri ei toimi, he tulevat nopeasti paikalle ja korjaavat ongelman.

5. Millaisia uudistuksia kaupassanne nähdään tänä vuonna?

Maaliskuun alussa uudistimme maito-osastomme, sillä aiemmat avokaapit olivat liian kirkkaita, äänekkäitä ja kylmiä – samanlaisia kuin kaikkialla muuallakin Suomessa. Ei niiden lähelle tehnyt mieli mennä kesällä shortseissa. Rakensimme osaston täysin uusiksi ja samalla uudistimme kylmäkalusteet ovellisiksi.

Maailman parhaan ruokakaupan titteli toi painetta tehdä asioita siten, että maailmallakin ihastellaan uudistuksia ja otetaan mallia innovaatioistamme.

6. Mihin suuntaan vähittäiskauppa kehittyy 2020-luvulla?

Kauppaketjut ja yksittäiset kaupat niiden sisällä tulevat erilaistumaan. 5–8 vuotta sitten esimerkiksi Keskon ja S-ryhmän kauppoja ei juuri erottanut toisistaan, mutta nyt ketjut hakevat omaa rooliaan markkinoilla.

7. Miten palvelukulttuuri tulee kehittymään?

Palvelun rooli tulee kasvamaan. Palvelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palvelutiskin työntekijä ojentaa tuotteen tiskin yli asiakkaalle. Se ei vielä ole palvelua. Sen sijaan palvelu on esimerkiksi sitä, että asiakas kertoo tulevista juhlistaan ja henkilökunta auttaa häntä suunnittelemaan ja toteuttamaan ne.

8. Kummat menestyvät tulevaisuudessa: kauppakeskukset vai kivijalkakaupat?

Kauppakeskukset ovat käteviä, sillä niissä on ilmaiset parkkipaikat ja kaupasta toiseen siirrytään sisätiloissa. Kauppakeskukset eivät kuitenkaan ole tulevaisuuden menestyjiä, sillä ne ovat pitkälti keskittyneet vaatemyyntiin, joka siirtyy entistä enemmän verkkokaupan puolelle. Asiakkaat kaipaavat elämyksiä, mihin ravintolatarjonnalla pyritään vastaamaan.

Väestö ikääntyy, jolloin moni muuttaa keskustaan ja tarvitsee lähelleen ruokakaupan. Siten kivijalkakaupoille on kysyntää, mutta nekään eivät pärjää, elleivät ne uudistu.

9. Kuinka alas ruoan hinta voidaan painaa laadun kärsimättä?

Uskon, että raja on jo ylitetty. Suomalaiset käyttävät nykyään 11 prosenttia tuloistaan ruokaan, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. 40–50 vuotta sitten suomalaisten tuloista puolet meni ruokaan.

Ruoka tulisi nähdä muunakin kuin ravintona, sillä se on onnellisuuden perusta. Syöminen kuuluu moneen tilaisuuteen – oli kyseessä sitten häät, ensitreffit tai syntymäpäivät. Ruokakulttuurille pitäisi Suomessa saada suurempi rooli, kuten Italiassa, Espanjassa ja Japanissa.

10. Miten vastuullisuus näkyy kauppojen arjessa tulevaisuudessa?

Vastuullisuus tulee entistä vahvemmin osaksi kauppojen arkea, jolloin se ei ole enää valinta tai vaihtoehto. Se näkyy kaikessa toiminnassa, kuten siinä mistä tuotteita ostetaan ja mitä ostetaan. Digitalisaation ansiosta asiakkaat voivat seurata omaa kulutuskäyttäytymistään.

Asiakkaat valitsevat ruokakauppansa omien arvojensa mukaan. He arvioivat, välittääkö kauppias henkilökunnasta, luonnosta ja yhteiskunnasta. Ilman vastuullisia valintoja kauppa ei menesty.

Teksti: Hanna Leino
Kuva: Antero Aaltonen

JAA