Muumilaakso-animaatiosarja kertoo Muumipeikon kasvutarinan. Itsenäistymisen kynnyksellä oleva Muumipeikko ihailee Nuuskamuikkusen vapautta, mutta samaan aikaan hän kaipaa takaisin Muumimamman helmoihin.

Muumit tunnetaan pian ympäri maailmaa

Rakastetut muumit tunnetaan jo 124 maassa, mutta maailmanvalloitus on edelleen kesken. Erityisesti Aasiassa on monia nousevia muumimaita, joissa muumeja markkinoidaan nuorille aikuisille ja pariskunnille.

”Kun Muumipeikko, Pikku Myy ja Muumipappa esiintyy, silloin laulu kutsukoon tuijottelutuokioon. Käy Muumilaaksoon.” 90-luvulla ja sen jälkeen lapsuutensa Suomessa viettäneille muumi-tv-sarjan tunnussävelmä on tuttuakin tutumpi. Vanhempi sukupolvi puolestaan kasvoi muumikirjojen äärellä.

– Muumit on 70 vuotta vanha brändi, minkä vuoksi muumihahmot ja -tarinat ovat suomalaisille rakkaita, sanoo Gutsy-tuotantoyhtiön toimitusjohtaja ja helmikuussa tv-ensi-iltansa saaneen Muumilaakso-animaatiosarjan luoja Marika Makaroff.

Muumit edustavat pohjoismaisia arvoja, kuten rakkautta, suvaitsevaisuutta, yhdessäoloa ja luonnon merkityksen pohtimista.

– Tarinat ovat hyvin ajankohtaisia, sillä yhteys luontoon on hieman kadoksissa, Makaroff toteaa.

Syvyyttä tarinoissa

Vuonna 2014 valmistunut Muumit Rivieralla -elokuva herätti kohun. Niiskuneiti tuhlasi rahansa kasinolla ja flirttaili yökerhossa, kun taas Muumipappa siemaili alkoholia ja poti krapulaa. Rajummatkaan aiheet eivät siten ole vieraita muumisaduissa.

– Muumeissa on tietynlainen ristiriita, sillä ne näyttävät lapsellisilta ja viattomilta. Tarinoissa kuitenkin käsitellään vaikeita aiheita, kuten pelkoa, kateutta ja mustasukkaisuutta, Makaroff muistuttaa.

– Esimerkiksi Mörkö saattaa näyttäytyä lapsille pelottavana, mutta todellisuudessa se on yksinäinen. Muumimaailmassa lapset voivat kokea jännitystä turvallisessa ympäristössä, täydentää Muumimaailmassa 25 vuotta työskennellyt, nykyinen markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen.

Kansainvälisillä markkinoilla

Universaalit tarinat ovat valloittaneet sydämet eri puolilla maailmaa. Muumikirjoja on käännetty 51 kielelle, ja 90-luvun muumi-tv-sarjan katseluoikeudet on myyty 124 maahan. Maailmanvalloitus on silti vielä kesken.

– Aasiassa on paljon nousevia muumimaita. Toivomme, että animaation myötä muumien suosio kasvaisi Euroopassa, Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Makaroff sanoo.

Ann-Karin Koskinen liikkuu maailmalla Muumimaailman hahmojen kanssa. Hän on havainnut, että Pohjoismaissa, Venäjällä ja Virossa muumeja on perinteisesti markkinoitu lapsiperheille. Sen sijaan Aasiassa kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset ja pariskunnat.

Muumien suosion salaisuus liittynee niiden monipuolisuuteen.

– Tove Jansson ei koskaan viihteellistänyt tarinoita, vaan hän jätti paljon lukijan mielikuvituksen varaan. Se antaa erilaisille ihmisille ja eri kulttuurien edustajille kosketuspintaa. He voivat oman mielikuvituksensa kautta sanoittaa tarinoita ja niiden merkityksiä, Makaroff pohtii.

Teksti: Hanna Leino

Artikkeli on julkaistu Suomen Silta 1/2019 -lehdessä.

JAA