– Viime aikoina valmistuneet ja uudet Itämerelle tulevat alukset tulevat olemaan globaalistikin huikea taidonnäyte, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo.

Varustamot panostavat vähäpäästöisiin aluksiin

Uudet investoinnit niin rahti- kuin matkustaja-aluksissa tuottavat jopa 50 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

Suomessa rahti- ja matkustaja-alusliikenteessä on käytössä teknologiaa, jota muualla maailmassa vasta suunnitellaan. Laivojen tulevaisuuden energiatarpeisiin vastataan sähköllä ja tuulella sekä tuottamalla jätteistä biopolttoainetta. Suomalaiset ovat myös edelläkävijöitä LNG:n eli nesteytetyn maakaasun hyödyntämisessä. Täällä ovat maailman ensimmäiset LNG:llä kulkevat matkustaja-alukset Viking Grace ja Tallink Megastar.

Olemme erittäin hyvällä polulla. Uudet investoinnit rahtialuspuolella tuottavat 50 prosenttia vähemmän hiilidioksidikaasupäästöjä, ja rikkipäästöt ovat lähes nollassa. Meillä on aivan poikkeuksellinen tilanne, sillä neljä varustamoa – Viking Line, Tallink, Finnlines ja Wasa Line  – suunnittelevat jokainen samaan aikaan Itämeren ympäristöystävällisimpiä ja energiatehokkaimpia matkustaja-aluksia. Kaikki alukset ovat tulossa liikenteeseen lähivuosina, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo.

Tallinkin ja Wasa Linen laivat tehdään suomalaisella telakalla. Vaikka Viking Linen laiva rakennetaan Kiinassa, kaikkien yhtiöiden uusissa aluksissa on mukana suomalaisia ja eurooppalaisia innovaatioita ja tekniikkaa.

Uudet laivat tulevat olemaan myös 1A-Super-jääluokan aluksia eli niiden jäissäkulkuominaisuudet ovat erinomaiset. Siinä saa tehdä aikamoista insinöörityötä, että pystytään yhdistämään energiatehokkuus, päästöjen vähentäminen ja hyvä jäissäkulkukyky.

Suomessa meriklusteri osaa yhteistyön

Kiistelty ja elinkeinoelämän tiukasti vastustama rikkidirektiivi, joka astui voimaan vuodenvaihteessa 2015, on tuonut mukanaan myös paljon hyvää. Rajoitus käynnisti LNG- ja rikkipesuriteknologioiden kehitystyön, mikä on ollut hyväksi ympäristölle ja synnyttänyt kannattavaa bisnestä suomalaisyrityksille.

Suomen meriklusteri on poikkeuksellinen. Täällä varustamot ja meriteollisuus tekevät innovaatioyhteistyötä, jota on vain harvassa muussa maassa. Suurin osa meriteollisuuden innovaatioista on kehitetty ja testattu ensin suomalaisilla varustamoilla ennen kuin niitä on lähdetty viemään maailmalle, Tuurnala sanoo.

Norsepowerin tuulipurje on tästä hyvä esimerkki. Roottoripurjetta testattiin ensin monta vuotta Bore-varustamon rahtialuksella. Siitä saatiin niin hyviä tuloksia, että esimerkiksi Viking Line ja maailman suurin varustamo Maersk ovat tehneet sopimuksen Norsepowerin kanssa. Tämä on Oy Suomi Ab:n kannalta hyvä osoitus siitä, miten yhteistyö toimii ja miten maailmanmarkkinoille päästään.

Tuurnala uskookin, että päästöasioihin liittyvä keskustelu tulee nousemaan jokaisen tavallisen suomalaisen agendalle.

Ympäristöystävällisyys on jatkossa yhä useammin asia, jonka pohjalta päätöksiä tehdään.

Merenkulku on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto

Heinäkuun alussa Euroopan komissio julkistaa eurooppalaisen meriliikenteen päästöt aluskohtaisesti. Meriala on ainoa liikennemuoto, jonka osalta julkistetaan todellisia mitattuja kulutus- ja päästölukemia.

Tämä on ensimmäinen vuosi, jonka aikana mitataan globaalisti merenkulun päästöjä. Samalla saamme faktatietoa siitä, miten paljon ja millä alueella päästöjä syntyy. Tietoja tullaan hyödyntämään jatkossa IMO:n (International Maritime Organization) päätöksenteossa. Merenkulku on tässä mielessä todellinen edelläkävijä liikennemuotojen joukossa, Tuurnala sanoo.

Seuraava globaalisti iso haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen. IMO:ssa päätettiin huhtikuussa 2018 globaaleista tavoitteista, joiden mukaan päästöjä pitää vähentää absoluuttisesti 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Merikuljetukset tulevat todennäköisesti kasvamaan huimasti vuoteen 2050 mennessä, joten todellinen päästörajoite on huomattavasti isompi kuin 50 prosenttia. Toukokuussa IMO:n ympäristökomitean kokouksessa keskustellaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen toimenpiteistä, joilla tähän tavoitteeseen päästään. IMO:lta tulee sen jälkeen konkretiaa, jota varustamojen pitää toteuttaa.

Logistisen ketjun optimointi etenee

Monissa satamissa on käynnissä tiedonvaihtoon ja digitalisaatioon liittyviä kehityshankkeita. Samoin maasähkön käyttö tulee lisääntymään, mihin on jo hyvät valmiudet monissa satamissa.

Rahtipuolella merkittävä asia on koko logistisen ketjun optimointi, jolla minimoidaan turhat odotusajat ja saadaan aikaan parempaa kustannustehokkuutta.

Satamat ovat tässä hyvin keskeinen solmukohta. Voimme saavuttaa kymmenien prosenttien säästöt päästöissä jo sillä, että pystymme optimoimaan satamaoperointiin käytetyn ajan. Satamatoiminnot tulevat automatisoitumaan, ja maailmalla on jo hyviä esimerkkejä toimintojen eri osista, Tuurnala sanoo.

Elämme todella mielenkiintoista muutosten aikaa, ja isoin murros tulee tapahtumaan seuraavien 510 vuoden kuluessa. Digitalisaatioratkaisut voivat olla vähän erilaisia rahti- ja matkustaja-aluspuolella, ja ne tulevat muuttamaan koko merenkulkualan.

 

Artikkeli on julkaistu Port of Helsinki magazinen numerossa 1/2019.

Teksti: Kari Martiala
Kuva: NorsePower

JAA