Väylämaksuista tulee luopua ja jäänmurto pitäisi rahoittaa suoraan valtion budjetista, kertoo Timo Jaatinen.

Metsäteollisuus ry:n Timo Jaatinen: Väylämaksut pois ja tiet kuntoon

Metsäteollisuus on noussut uudelleen johtavaksi Suomen vientiteollisuuden alaksi. Sille on tärkeää, että kuljetusketju toimii kitkattomasti kannolta asiakkaalle. Suomen logistista takamatkaa markkinoille suhteessa kilpailijamaihin ei saa lisätä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Suomen nykyinen satamaverkko palvelee Timo Jaatisen mukaan hyvin metsäteollisuuden tarpeita. Yritykset valitsevat käyttämänsä satamat, ja valinnassa arvioitavia tekijöitä ovat ainakin satamien palvelutaso, satamainfra sekä laivaliikenneyhteydet ja frekvenssi.

Turun yliopistossa on tehty selvitys, jonka mukaan merenkulun tulevat päästörajoitukset lisäävät Suomen ulkomaankaupan kustannuksia vuosittain 25-40 miljoonaa euroa vuosina 2020–2025. Metsäteollisuuden kannalta on tärkeää, ettei rajoituksista koidu toimialalle kohtuutonta kustannusrasitetta.

– Suurimmat kustannusvaikutukset kohdistuvat metsä-, teknologia- ja kemianteollisuuteen. Ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta tärkeää on myös sääntelyn alueellinen tasapuolisuus ja perusteelliset arviot uusien rajoitusten kustannus- ja kilpailukykyvaikutuksista ennen päätöksentekoa, Jaatinen sanoo.

Talvimerenkulku on Suomen ulkomaanliikenteen arvaamaton erityispiirre. Talven säätä on vaikea ennustaa, ja Pohjois-Suomen satamissa jäätilanne saattaa olla paljon hankalampi kuin esimerkiksi Suomenlahdella. Jään murtoa on rahoitettu väylämaksuilla, jotka on vuoden 2018 loppuun saakka puolitettu osana merenkulun 2015 voimaan tulleen rikkidirektiivin kompensaatiota. Metsäteollisuuden mielestä väylämaksut voisivat jäädä kokonaan historiaan.

– Näkemyksemme mukaan väylämaksuista tulee luopua ja jäänmurto pitäisi rahoittaa suoraan valtion budjetista.

Tulli kerää varustamoilta tänä vuonna arviolta noin 50 miljoonaa euroa väylämaksuina.

Tiestö säälliseen kuntoon

Tieverkoston tilanne ei ole Suomessa hyvällä tolalla. Metsäteollisuuden kuljetuksista Suomessa noin kolme neljäsosaa tapahtuu kumipyörillä, ja varsinkin pienempien teiden hoidossa on paljon toivomisen varaa.

– Avainasia on tiestön kunnossapito kaikkialla Suomessa. Pääteiden ja -ratojen lisäksi myös alempiasteinen tiestö on pidettävä säällisessä kunnossa, Jaatinen sanoo.

Liikenneväylien rahoitusta ja hallintoa koskevia uudistuksia on vireillä useita, kuten maakuntauudistus, liikennehallinnon virastouudistus sekä liikenneverkon rahoitusta pohtivan parlamentaarisen työryhmän selvitys, josta odotellaan tuloksia vuoden 2018 alkupuolella. Metsäteollisuus liputtaa voimakkaasti sekä hallinnon että rahoituksen valtakunnallisen ohjauksen puolesta.

– Vaihtoehtoiset rahoitusmallit eivät saa nostaa metsäteollisuuden logistiikkakustannuksia eivätkä heikentää kilpailukykyä. Ja alemman tiestön kunnossapitorahoitus on pystyttävä turvaamaan, Jaatinen paaluttaa.

Tunnelihankkeen arvioitujen kustannusten rahoituksesta ei ole mitään realistisia suunnitelmia.

Tallinnan tunneli ei agendalla

Euroopan Unionin piirissä on pitkään valmisteltu Baltian maiden läpi Keski-Eurooppaan kulkevien rautatieyhteyksien parantamista. Tallinnasta Varsovaan ulottuvan hankkeen edistyminen on kuitenkin ollut hidasta. Viime aikoina keskusteluun on liitetty myös tunnelihanke Etelä-Suomesta Tallinnaan. Suomen metsäteollisuus ei ole vaikuttanut kovin innostuneelta sen enempää Rail Balticasta kuin Tallinnan tunnelihankkeestakaan.

– Mahdollisesta Rail Baltica -ratayhteyden käytöstä päättävät tietenkin yritykset itse, mutta mitään laajamittaista tavaravirtojen keskittämistä Rail Baltican myötä ei ole näköpiirissä. Tallinnan tunnelin edistäminen ei ole metsäteollisuuden agendalla, Jaatinen sanoo ja muistuttaa, että tunnelihankkeen arvioitujen, 9–13 miljardin euron kustannusten rahoituksesta ei ole mitään realistisia suunnitelmia.

Viisarit vahvasti yläviistoon

Suomen metsäteollisuudella menee nyt hyvin. Viidestä tuoteryhmästä ainoastaan paperin tuotanto on median digitalisoitumisen seurauksena vähentynyt. Sen sijaan kartongin, sahatavaran, sellun ja vanerin tuotanto on selvästi kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna.– Median murros on selvästi vaikuttanut painopaperin tuotantomääriin. Joitakin paperikoneita on muunnettu kartonkikoneiksi. Verkkokaupan laajeneminen merkitsee pakkaamisen kasvua, ja se puolestaan heijastuu kartongin kysynnän kasvuun kaikkialla maailmassa, Timo Jaatinen sanoo.

– Kartonki on täysin kierrätettävä pakkausmateriaali eikä sen valmistamisessa käytetä fossiilisia aineita. Kartongin ominaisuuksia kehitetään myös niin, että se vie markkinoita koko ajan muovipakkauksilta.

Jaatinen korostaa kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden roolia metsä­teollisuudessa.

– Metsäteollisuuden tuotteet ovat kierrätettäviä, ala on käytännössä energiaomavarainen, metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Lisäksi tulevat metsäteollisuuden uudet tuotteet, kuten puukuidusta valmistetut tekstiilit, jotka tehostavat raaka-aineen käyttöä kestävällä tavalla, Jaatinen perustelee.

Viime vuosina metsäteollisuus on myös investoinut. Suomen metsäteollisuuden vuotuiset investoinnit olivat pitkään 500-600 miljoonaa euroa. Nyt investointien volyymi on saavuttanut miljardin euron vuositason. Jaatinen toivoo hyvän investointivauhdin säilyvän.

Eniten julkisuutta viimeaikaisista investoinneista on saanut Metsä Groupin Äänekosken syksyllä käynnistynyt biotuotetehdas. Tehdasinvestointi maksoi 1,2 miljardia euroa, ja uuden tehtaan tuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Metsä Group on maailman suurin markkinahavusellun tuottaja.

Äänekosken lisäksi Suomessa on suunnitteilla useita mittavia investointihankkeita. Kuinka monta megaluokan sellu- tai biotuotetehdasta Suomeen mahtuu ja riittääkö niille kaikille raaka-ainetta?

– Metsät kasvavat Suomessa nyt nopeammin kuin koskaan. Vuotuinen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä, ja käyttö noin 65 miljoonaa. Kestävästi voidaan puuston kasvusta ottaa noin 80 prosenttia, eli marginaalia on. Tämä on toki haaste. Suomessa metsien omistus on hajautunutta, ja puu on saatava liikkeelle.

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan metsien käyttöön liittyvää hiilinieludirektiiviä. Suomessa metsistä on aina pidetty hyvää huolta. Jaatinen korostaa, että metsien järkevä käyttö on kestävää kehitystä, kasvattaa hiilinielua ja vähentää kasvihuonepäästöjä.

– Lisääntyvä puunkäyttö tarjoaa mahdollisuudet päästövähennyksiin, uusiutuvan energian lisäämiseen sekä vahvaan talouteen, eli kestävään kehitykseen, Jaatinen sanoo.

JAA