Talsinki on totta meriliikenteessä

Laivaliikenteen perusteella voi hyvin sanoa, että kaksoiskaupunki Talsinki toimii jo. Niin vilkasta liikennöinti Helsingin ja Tallinnan välillä on.

Ensisilmäyksellä vaikuttaa, että Helsinki–Tallinna-liikenteessä ei ole mitään uutta sitten vuoden 2008. Silloin alkanut kasvu jatkui yhtäjaksoisesti tämän vuoden tammikuun loppuun. Sen jälkeen kokonaisluvuissa on pieni 0,7 prosentin notkahdus, jonka varustamot uskovat jäävän väliaikaiseksi.

– Alkuvuoden pieni lasku laivamatkailussa noudattaa normaalia vaihtelua, arvioi Helsingin Sataman uusi toimitusjohtaja Ville Haapasaari.

Tallink Siljalla alkuvuosikin oli plussalla.

– Kasvu oli mahdollista kattavan aikataulun sekä Tallinkin uuden isomman laivan Megastarin ansiosta, Tallink Siljan toimitusjohtaja Margus Schults kertoo.

Trendien mukaan

Laivat ovat aina olleet hyviä ostospaikkoja. Valikoimat vaihtuvat tren­dien ja kohdemaiden verokäytäntöjen mukaan.

Nyt asusteet valtaavat tilaa alkoholilta ja makeisilta. Esimerkiksi Tallinkin uutuudella Megastarilla on yli 700-neliömetrin vaateosasto.

Myös ravintoloiden menut uudistuvat trendien mukaisesti. Ruokalistoilla nähdään nimekkäiden kokkien annoksia, hyönteisiä ja Viron herkkuja maan 100-vuotisjuhlan kun­niaksi.

Tallink on kehittänyt mobiilisovelluksia ja muita verkkopalveluita, esimerkiksi verkkokauppaa.

– Yhteistyö tubettajien on kanssa uutta. Siitä esimerkkinä laivojen tubesuunnistus, jota pääsee testaamaan Tukholman reitillä, Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd sanoo.

Aasialaisten osuus kasvaa

Vaikka laivoilla näkyy ja kuuluu entistä enemmän ulkomaalaisia, suomalaismatkaajat ovat edelleen pääryhmä.

– Konsernimme laivoilla suomalaisia on selvä enemmistö eli 48 prosenttia. Virolaisia on noin viidennes ja esimerkiksi ruotsalaisia 12 prosenttia. Muita kansalaisuuksia on 13 prosenttia. Aasialaisten, erityisesti kiinalaisten, osuus kasvaa eniten. Pyrimme tarjoamaan heille palveluita heidän omalla kielellään, Schults kertoo.

Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolander arvioi, että aasialaisten asiakkaiden määrä on vielä suhteessa kokonaisuuteen melko vaatimaton. Kasvuvauhti on kuitenkin merkittävä.

Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen vahvistaa Aasiasta tulevien matkailijamäärien nousevan koko ajan. Suurin kasvu tulee tällä hetkellä Kiinasta. Eckerö Linella aasialaiset matkustajat on huomioitu palvelussa: laivalla on muun muassa kiinankielisiä kuulutuksia ja Alipay-maksumahdollisuus.

Työmatkalaisten osuus on aina ollut merkittävä, mutta varustamoilla ei ole siitä tarkkaa tilastotietoa.

Rahtiliikenne vetää

Rahdissa eritoten kappaletavaraliikenne keskittyy entisestään Helsinkiin. Talouskasvu ja Talsinki-kaksoiskaupungin kehittyminen nostavat rahtimääriä, vahvistaa Taru Keronen.

Myös Tallink Siljan rahtiliikenne on ollut hyvässä kasvussa.

– Myönteisin kehitys vuonna 2017 oli juuri rahtiliiketoiminnan kasvu. Rahtimäärät kasvoivat yhteensä 11,0 prosenttia ja rahtitoiminnan liikevaihto kasvoi 13,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana positiivinen kehitys on jatkunut kaikilla reiteillämme. Eniten rahtia kuljetettiin jälleen Suomen ja Viron välillä, missä kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli 12,9 prosenttia. Kuljetettujen ajoneuvojen määrä kasvoi yhteensä 2,3 prosenttia, Tallink Siljan rahtijohtaja Håkan Fagerström kertoo.

Saman vahvistavat Helsingin Sataman rahtiliikenteen kokonaisluvut. Tammi–maaliskuussa Helsingin Sataman kautta kuljetettiin rahtia yhteensä 3,7 miljoonaa tonnia, mikä on 12,4 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tuontia siitä on 1,8 miljoonaa tonnia (+ 6,8 %) ja vientiä 1,9 miljoonaa tonnia (+17,7 %).

JAA