– Kaikki keskustelu ei ole aina ollut niin faktapohjaista. Tämä on luonut monille epävarmuutta siitä, mitä tulee tapahtumaan, Suomen Lontoon-suurlähettiläs Markku Keinänen sanoo.

Brexit vaikuttaa moneen

Brexit näkyy Suomen Lontoon-suurlähetystön arjessa. Suurlähettiläs Markku Keinäsen mukaan yksi eniten puhuttavista aiheista on tällä hetkellä EU-kansalaisten uusi oleskelulupa.

Suomen Lontoon-suurlähettiläs Markku Keinänen näkee työssään, kuinka brexit ja koronapandemia vaikuttavat ulkosuomalaisten elämään. Keinäsen mukaan suomalaiset ovat suhtautuneet vaikeaan tilanteeseen rauhallisesti monien muiden EU-maiden kansalaisiin verrattuna.

– Se on ehkä tyypillinen suomalainen ominaisuus kriiseissä.

Suurlähetystö on tehnyt parhaansa, jotta epätietoisuus lievenisi. Vuodenvaihteessa suurlähetystön aukioloaikoja pidennettiin ja päivystysaikoja lisättiin, jotta yhteyden lähetystöön sai myös viikonloppuisin. Sen lisäksi suurlähetystön nettisivuille on koottu kattava tietopaketti, joka pyrkii tarjoamaan vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.

Yhteydenottoja suurlähetystössä on silti riittänyt selvästi normaalivuotta enemmän.

– Kyllä meille edelleen tulee useita kymmeniä yhteydenottoja viikossa. Nyt kysellään, miten Suomesta voi tulla Britanniaan työskentelemään, minkälaisia lupia tarvitaan, minkälaista terveydenhuoltoa saa ja miten opiskelijat voivat tulla maahan. Näitä asioita ei tarvinnut miettiä silloin, kun Britannia vielä kuului sisämarkkinaan, Keinänen sanoo.

Yhteydenottoja suurlähetystölle tulee tasaisesti sekä Britanniassa oleskelevilta että sinne suuntaavilta. Merkittävä osa kysymyksistä liittyy yritysten toimintaan.

– Osittain ne ovat samoja maahantuloon liittyviä kysymyksiä, mutta myös sopimuksen soveltamiseen ja tullimenettelyihin.

Suurlähetystö palvelee yrityksiä yhdessä Business Finlandin ja Keskuskauppakamarin kanssa. Brexitistä huolimatta Britannia on edelleen useiden suomalaisyritysten merkittävä kauppakumppani 67 miljoonan kuluttajan markkinallaan.

Uusi oleskelulupa kesäkuun loppuun mennessä

Brexitin myötä lähes kaikilta EU-kansalaisilta vaaditaan uutta oleskelulupaa voidakseen yhä asua Britanniassa. Isossa-Britanniassa asuu yhteensä 20 000 suomalaista, joista monelle tieto on tullut yllätyksenä.

– Monet ovat asuneet täällä todella pitkään ja etabloituneet täysin yhteiskuntaan. Tällaisessa tilanteessa voi olla vaikea hahmottaa, että tilanne on muuttunut ja tarvitsee nyt uuden oleskeluluvan.

Asia on merkittävä, sillä ilman voimassa olevaa oleskelulupaa maassa olon oikeutus päättyy. Lupa pitää anoa kesäkuun loppuun mennessä.

Suurlähetystö on pyrkinyt tiedottamaan tilanteesta aktiivisesti maassa oleskeleville suomalaisille, mutta näin suuren joukon tavoittaminen ei ole täysin ongelmatonta. Yhteistyötä tehdäänkin paljon suomalaisyhdistysten, -järjestöjen ja kunniakonsulaattien kautta ympäri maata.

– Myös merimieskirkko on auttanut paljon. He ovat kiertäneet maata ja auttaneet hakemusten täyttämisessä. Hakemus tehdään mobiilialustalla, mikä ei ole ollut kaikille ihan itsestään selvää.

Oleskelulupa edellyttää kansalaisuuden todistamista voimassa olevalla passilla tai henkilökortilla, joten brexit on lisännyt myös passien kysyntää suurlähetystössä.

Ulkosuomalaiset rakentavat Suomi-kuvaa

Brexit on jakanut brittiläisiä kahteen leiriin jo useamman vuoden ajan. Osa väestöstä on kannattanut eroa EU:sta, kun taas osa olisi halunnut säilyttää EU-jäsenyyden. Se on aiheuttanut kitkaa eri tavoin ajattelevien välille.

– Kaikki keskustelu ei ole aina ollut niin faktapohjaista. Tämä on luonut monille epävarmuutta siitä, mitä tulee tapahtumaan. Keskustelut käydään usein enemmän perheiden sisällä, eikä asia juuri näy lähetystöön.

Maahanmuuttokysymykset olivat yksi suuri syy brexitin taustalla. Keinäsen mukaan aiheeseen liittyvä keskustelu on kuitenkin tasoittunut.

– Koronakriisin aikana on huomattu, kuinka paljon tämä maa pyörii ulkomaalaisten varassa: ruokakaupoissa on töissä paljon maahanmuuttajia, samoin logistiikassa. Korona onkin nostanut maahanmuuttajien merkitystä kansantaloudelle.

Vaikka ulkomaalaisilla on yhä mahdollisuus asua ja työskennellä Isossa-Britanniassa, maahanmuuttokriittisyys on saanut useita ulkosuomalaisia myös varovaisiksi. Suurlähetystölle ei toistaiseksi ole välittynyt tietoa institutionaalisesti syrjinnästä.

– Euroopan unionilla on oma suurlähetystö, joka puhuu kaikkien EU-maiden puolesta. Siellä voidaan käsitellä yhteisiä asioita. Jos kokee esimerkiksi maahantulossa syrjintää, asiat hoidetaan EU:n puitteissa ja EU:n arvovallalla.

Keinänen on pahoillaan yksittäisten henkilöiden kohtaamasta syrjinnästä, mutta uskoo maahanmuuttokriittisen keskustelun laantuvan.

– Tämä on niin multikulttuurinen maa, vaikka tulikin brexit-piikki.

Hän muistuttaa, että Britannia säilyy jatkossakin tärkeänä kumppanina Suomelle. Hän näkee, että ulkosuomalaisilla on siinä oma tärkeä roolinsa.

– Kaikki ulkosuomalaiset täällä Britanniassa edustavat Suomea ja rakentavat hyvää Suomi-kuvaa, jonka pohjalta uudet EU:n ulkopuoliset suhteet brittien kanssa rakennetaan.

 

Teksti: Maarit Krok
Kuva: Suomen suurlähetystö

JAA