Tapani Vuorella on kaksoiskansalaisuus, ja vuosien kuluessa hänestä on tullut monessa suhteessa amerikkalainen. 

”Havaijilaisissa ja meissä suomalaisissa on paljon samaa”

Pohjanmaalta maailmalle matkannut Tapani Vuori johtaa Havaijilla ainutlaatuista matkailukohdetta, joka toimii yhdessä osavaltion kanssa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja meriluonnon suojelemiseksi. – Havaijilainen kulttuuri on läheisessä yhteydessä ympäröivään luontoon, ja sitä meidän on suomalaisina helppo arvostaa, hän sanoo.

Tapani Vuori on kotoisin Vaasasta, jossa hän asui aina lukiovuosiin saakka. Armeijan jälkeen Vuori ehti toimia vuoden verran Vaasassa sijaisopettajana, ennen kuin hän lähti opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Valmistuttuaan hän työskenteli Los Angelesissa ja tapasi tulevan vaimonsa, suomalaisen Ellenin. Perhe päätti muuttaa pysyvästi asumaan Havaijille. 

Pääkaupunki Honolulussa vietettyjen vuosien jälkeen he ovat asettuneet Mauille.

– ​Uskon, että me suomalaiset olemme persoonallisuudeltamme melko samankaltaisia kuin alkuperäiset havaijilaiset. Me olemme introverttejä, vältämme vastakkainasettelua, olemme hiljaisia ja varautuneita, Vuori sanoo.

Toisaalta Havaijilla on ollut pakko mukautua paikalliseen mielentilaan.

– Olen yleensä erittäin analyyttinen, tietoperustainen ja ratkaisuorientoitunut työni kiireellisyyden vuoksi. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole aina tärkeitä ominaisuuksia alkuperäiskansojen tavassa toimia.

Tapani Vuorella on kaksoiskansalaisuus, ja vuosien kuluessa hänestä on tullut monessa suhteessa amerikkalainen. 

– Kasvaessani Suomessa minua pelotti puhua julkisesti. Kävin pitkän tien selviytyäkseni puhumisen pelosta. Nykyisin nautin päästessäni puhumaan julkisesti, varsinkin jos se tuo lisäarvoa kyseiseen tilaisuuteen. Toivon, että suomalainen koulujärjestelmä on nykyisin keskittynyt tähän paljon vahvemmin, sillä se on ehdoton vaatimus nykypäivän globaalissa liiketoimintaympäristössä. 

Havaijin saarilla pieni suomalaisyhteisö

Havaijin saarilla on varsin pieni suomalaisyhteisö. Vuorten kotisaarella Mauilla asuu viitisen suomalaista, Oahulla noin parikymmentä.

Oahu-saaren Honolulussa kunniakonsuli Katja Silvera tekee Vuoren mukaan hyvää työtä pitäessään suomalaisyhteisöä vireänä. Suomalaisia juhlapäiviä, kuten itsenäisyyspäivää ja pikkujoulua, juhlistetaan suomalaiseen tapaan myös Havaijilla. Tapahtumissa syödään suomalaisia herkkuja, kuten karjalanpiirakoita, janssoninkiusausta ja jouluisia laatikoita, kinkkua ja joulupipareita.

Pitkä matka maapallon toiselle puolelle on vähentänyt vierailuja vanhassa kotimaassa.

– Alussa vierailin useinkin Suomessa, mutta viime aikoina yhä harvemmin. Nautin kuitenkin monista asioista Suomessa, Vuori sanoo.

Vuori johtaa Mauilla akvaario- ja merentutkimuskeskus Maui Ocean Centeriä, joka on osa kansainvälistä Coral World Internationalia. Yhtiön pääpaikka sijaitsee Tel Avivissa Israelissa, ja akvaarioita on Mauin lisäksi Eilatissa, Perthissä sekä Palma de Mallorcalla. Ketjun uusi dynaaminen akvaariokeskus on suunnitteilla Berliiniin ja Tenerifeen.

– Meillä on moraalinen vastuu ympäristöstämme, joten annamme ihmisille ideoita ja avarramme heidän ajatteluaan. Emme halua saarnata, mutta jos me saamme heidät näkemään syy-yhteydet ja mitä tulee tapahtumaan, ellemme muuta toimintaamme, se voi saada heidät tekemään jotakin asian hyväksi.

Akvaarioyrityksen yhteiskunnalliset tehtävät

Maui Ocean Center tekee hyvää yhteistyötä Havaijin osavaltion ja Liittovaltion hallinnon kanssa. He tarkkailevat meriveden laatua ja koralleja sekä osallistuvat rantojen puhdistamiseen ja roskien poistamiseen merestä. Ma’alaeaan alueelle, jossa akvaariokeskus toimii, rakennetaan jätevedenkäsittelylaitos. 

Yrityksen toimintaan liittyy Vuoren mukaan yhä enemmän yhteiskunnallisia tehtäviä.

– Tehtävämme on kouluttaa ja edistää kansalaisten ymmärrystä valtamerten kauneudesta ja merielämästä. Olemme kaikki vastuussa meristä. Tämän kaltaiset matkailukohteet toimivat kohtaamispaikkoina, joissa ihmiset voivat osallistua merten- ja ilmastonsuojeluun, hän kuvailee.

– Havaijilla akvaarioissa ei saa olla valaita, hylkeitä tai delfiinejä, mikä on minusta erittäin hienoa, vaikka työskentelen alalla. Ihmisten asenteet näihin asioihin ovat muuttuneet.

Maui Ocean Center määrittelee kokonaan uusiksi julkisista akvaarioista muodostuneen kuvan.

– Me tarjoamme kävijöille aivan erilaisen kokemuksen kuin mikään muu akvaario maailmassa. Me olemme vahvasti integroituneita paikallisen alkuperäiskansan kulttuurin kanssa. Meille on tärkeää kokea olevamme osa Mauia sekä olla mukana huolehtimassa alueen ympäristö- ja luonnonsuojeluasioista. Olemme erittäin aktiivisia esimerkiksi rantojen puhdistuksessa koko Havaijin osavaltiossa.

Keskuksessa kannetaan myös huolta sen altaissa olevista merieläimistä.

– Täällä paikallisesti kerätyt eläimet pysyvät Mauilla ja suurin osa niistä palautetaan kahden vuoden kuluttua samaan paikkaan, josta ne on aikaisemmin kerätty. Me emme osta tai myy merieläimiä, hän muistuttaa.

Akvaariokeskus on osa paikallista yhteisöä

Vuoren ylpeydenaihe on uusi, pallon muotoinen 3D-teatteri Sphere, jossa huipputekniikka yhdistyy ainutlaatuiseen, Mauin alueella kuvattuun ryhävalaselokuvaan. Sphere rakennettiin tiede- ja teknologia-asiantuntijoiden tuella, ja tuloksena on jotakin, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Sphere-teatterista onkin tullut yksi Mauin suosituimmista turistinähtävyyksistä. 

Teatteri palvelee myös paikallisia asukkaita tarjoamalla teatterin tilat veloituksetta alueellisten organisaatioiden käyttöön.

– Se oli alusta alkaen osa suunnittelun perusteita. Ehtona on, että he eivät veloita tapahtumiensa sisäänpääsystä, koska julkisuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeä osa toimintaamme. Meidän on tarjottava lisäarvoa paikalliselle yhteisöllemme joka päivä, Vuori sanoo.

Paikallisen yhteisön ohella Maui Ocean Centerissä kunnioitetaan myös Havaijin alkuperäiskansojen kulttuuria. Osana suunnitteluprosessia kutsuttiin useita paikallisia sidosryhmiä tarkastelemaan ja kommentoimaan konseptisuunnitelmaa.

– Meille tarjottiin Honolulussa sijainneessa ja nyt suljetussa merimuseossa ollutta valaanluurankoa. Päätimme olla ottamatta sitä, sillä havaijilaiset katsovat, että merieläimet ovat osa heidän sukuaan. He eivät halua nähdä sukulaistensa tulevan koristeeksi, vaan valaan luurankoa on kohdeltava kunnioittavasti ja arvokkaasti. Siksi luuranko internoitiin takaisin merelle, Havaijin kulttuuristen uskomusten ja sääntöjen mukaisesti.

Uusi säätiö huolehtii kilpikonnista

Vuori on innostunut uudesta voittoa tuottamattomasta säätiöstään, Maui Ocean Center Marine Institutesta.

– Meillä on yhteistyötä esimerkiksi NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) kanssa, jonka toiminta on keskitetty Havaijilla ja Yhdysvalloissa erityisesti valaiden suojeluun. Me Maui Ocean Centerin säätiössä olemme osaltamme ottamassa roolin esimerkiksi kilpikonnien suojelussa. Meillä ei ole vielä varsinaista kilpikonnasairaalaa, mutta sellaisen rakentaminen on tavoitteena muutaman vuoden kuluessa. Etsimme sille parhaillaan rahoitusta, hän kertoo.

Korallien ja kilpikonnien suojelun ohella säätiön tärkeä tehtävä on myös koulutus. Parhaillaan on tekeillä opintosuunnitelma, jota koulut pystyvät hyödyntämään opetuksessaan.

– Suunnittelemme avaavamme akvaarion ilmaiseksi koululaisille tuntia ennen kuin yleisö pääsee sisään. Toivomme, että koulutuksen avulla lapset löytävät mahdollisuuksia työllistää itsensä aikuisina täällä Havaijilla esimerkiksi matkailun, tieteen, tutkimuksen tai taiteen parissa.

 

Teksti: Kari Martiala ja Helena Lylyharju
Kuva: Kari Martiala

 

Artikkeli on julkaistu Suomen Silta 2/2020 -lehdessä.

 

JAA