– Piilaakson start up -maailma on suomalaisille kilpakenttänä vieras, sillä Suomessa start up -yritykset eivät varsinaisesti kilpaile keskenään, Jyri Engeström sanoo.

Piinkova bisnesmies

Pääomasijoittaja Jyri Engeström liputtaa joutilaisuuden puolesta, sillä menestystä ei mitata työtuntien määrällä. Tärkeintä on uskaltaa tarttua tilaisuuteen, kun sellainen tulee kohdalle.

Pääomasijoittaja ja sarjayrittäjä Jyri Engeström kuvailee Piilaakson start up -maailmaa fiksuuskilpailuksi, jossa älyllisesti ylivoimainen henkilö pärjää muita paremmin. Sen sijaan pääomasijoittajalle kyse on nopeuskilpailusta.

– Tuhannesta minulle esitellystä yritysideasta ehkä yksi on miljoonasijoituksen arvoinen. Onnistuminen on kiinni siitä, pystynkö tekemään oikean päätöksen nopeammin kuin muut sijoittajat, Engeström sanoo.

Päätöksiä ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin, sillä Engeströmin puoliso ja Flickr-kuvapalvelun perustaja Caterina Fake toimii liikekumppanina pääomasijoitusyhtiö Yes VC:ssä.

Kilpailijoina Facebook ja Twitter

Nuorena yrittäjänä Engeström havitteli itsekin rahoitusta yritykselleen. Kyseessä oli mikroblogipalvelu Jaiku, jonka Engeström perusti Petteri Koposen kanssa vuonna 2006. Jaikussa käyttäjät kirjoittivat lyhyitä viestejä puhelimillaan.

– Kilpailijoina olivat Facebook ja Twitter, joiden oli helpompi kerätä rahoitusta käyttäjämäärän kasvaessa, sillä ne sijaitsivat Piilaaksossa, Suomessa tuolloin asunut Engeström sanoo.

Kasvurahoituksen puuttuessa kaksikko päätyi myymään yrityksensä Googlelle. Se oli kova kolaus miehelle, joka oli kaavaillut Jaikusta elämäntyötään. Ulkopuolelta katsottuna yrityksen myyminen näytti menestykseltä, mutta Engeström koki sen epäonnistumisena ja masentui.

– Olin tottunut elämään tonnikalalla, joten äkkivaurastuminen tuntui vieraalta. Myynnin mukana tuli myös lottovoittajasyndrooma, kun ympärilleni ilmaantui paljon hännystelijöitä, jotka pyrkivät saamaan osansa rahoistani.

Engeströmiltä kesti useita vuosia löytää uusi rooli elämässään. Välissä hän ehti työskennellä Googlella sosiaalisen median palveluista vastaavana johtajana. Lopulta hän koki itsensä enemmän yrittäjäksi ja perusti Ditto-menovinkkipalvelun. Sovelluksen avulla ihmiset pystyivät jakamaan esimerkiksi ravintolasuosituksia toisilleen. Ditton kohtalo oli kuitenkin sama kuin aiemmin Jaikulla, kun Groupon osti Engeströmin yrityksen vuonna 2012.

Kritiikkiä somen kaupallisuudelle

Vaikka Engeströmin tie menestykseen tapahtui Jaikun ja Ditton kautta, mies antaa kovaa kritiikkiä nykypäivän sosiaaliselle medialle.

– Jaikun aikaan ei vielä ollut sosiaalista mediaa vaan ainoastaan verkkoyhteisöjä, joiden perimmäisenä tavoitteena oli jäsentensä hyvinvointi. Sen sijaan sosiaalinen media on kaupallista toimintaa, jossa käyttäjistä kerätään paljon dataa ja heistä pyritään hyötymään mahdollisimman paljon, Engeström sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi kesäkuussa Yhdysvalloissa valloilla olleet mielenosoitukset, jotka saivat alkunsa tummaihoisen George Floydin kuoltua poliisin toiminnan seurauksena. Facebookia kritisoitiin siitä, että se ei puuttunut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rotuväkivaltaa lietsovaan kirjoitteluun. Kirjoittelu oli yhtiölle hyvää bisnestä, sillä se lisäsi käyttäjien aktiivisuutta ja siten mainostajien kiinnostusta Facebookia kohtaan.

Yrittäjänä Engeström näkee kuitenkin myös sosiaalisen median edut. Kun hän julkaisee omistamastaan kahvila Siilistä postauksen sosiaalisessa mediassa, ihmiset huomaavat sen ja suuntaavat kahvilaan.

Luova valmiustila voimavarana

Engeström mielletään mieheksi, joka on vaurastunut yritystoimillaan ja tehnyt sen jälkeen hyväntekeväisyyttä.

Keväällä koronapandemian aikaan Engeström luki pienestä pohjoisitalialaisesta kylästä, jossa epidemia saatiin pysäytettyä, kun kaikki kylän asukkaat testattiin ja tartunnan saaneet asetettiin kotikaranteeniin. Hän tarttui tuumasta toimeen ja aloitti koronatestaukset kotikaupungissaan Bolinasissa Kaliforniassa.

– Silloin en ehtinyt kolmeen viikkoon nukkua juuri lainkaan. Nyt tietoisesti annan itselleni luvan levätä ja kerätä voimia, Engeström kertoo.

Kaava on tuttu pääomasijoittajan arjessa muutenkin: Päivät täyttyvät lukemisesta, ruoanlaitosta ja puutarhanhoidosta, mitä Engeström kuvailee luovaksi valmiustilaksi. Sen ansiosta hän pystyy toimimaan nopeasti, kun sopiva tilaisuus tulee kohdalle.

– Vielä 20–30-vuotiaana mittasin menestystä työtuntien määrällä. Jokainen asia oli muka tärkeä, ja tein työntekijöistämme jauhelihaa.

Hän muistaa ihmetelleensä, miten Googlen perustajilla oli niin vähän menoa minnekään.

– Heillä oli aikaa väitellä ja hämmästyttävän tarkat tiedot melkein mistä tahansa asiasta. Se ei ollut sattumaa. He tutkivat kärsivällisesti eri mahdollisuuksia ja hyväksyivät rauhassa sen, että moni reitti johti umpikujaan. Kun he lopulta tulivat johtopäätökseen, että oli oikea hetki anastaa kännykkäbisnes Nokialta, he jallittivat Nokian täysin.

 

Teksti: Hanna Leino
Kuva: Timo Porthan

JAA