Sesongin tuotteet ovat ympäristöteko

Suomalaiset arvostavat lähiruokaa, mutta luomu ja Reilun kaupan tuotteet eivät ole yhtä suosittuja.

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Mari Niva on selvittänyt suomalaisten käsityksiä lähiruoasta, luomusta ja Reilun kaupan tuotteista.

Suomalaiset ovat varsin myönteisiä lähiruokaa kohtaan. Kuusi kymmenestä vastaajasta sanoo ostavansa usein lähiruokaa. Vastaus ei tietenkään kerro totuutta siitä, kuinka usein lähiruokaa todella ostetaan, mutta lähiruoan ostamista selkeästi kannatetaan ja sitä halutaan suosia, Niva sanoo.

Kuluttajat uskovat, että suomalainen ruoka on turvallista ja ympäristöystävällistä. Suomalaiset ajattelevat myös, että suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäminen edellyttää kotimaista ruoantuotantoa.

Sen sijaan luomuun tai Reilun kaupan tuotteisiin ei suhtauduttu yhtä myönteisesti. Alle kolme kymmenestä vastaajasta kertoo ostavansa näitä tuotteita.

Lähiruoan menestys tutkimuksissa voi osittain liittyä sen epämääräisyyteen eli siihen, minkä kukin kokee lähiruoaksi. Lähiruoalle ei nimittäin ole olemassa virallista määritelmää.

Jos Valiolla on mehutehdas Pitäjänmäellä, moni pääkaupunkiseutulainen voi tuntea ostavansa lähituotettua mehua.

Sesonkituotteita kannattaa suosia

Ympäristön kannalta lähiruokaa hyödyllisempää olisi suosia sesonginmukaisia tuotteita, sillä kasvisten kasvattaminen lämpimissä kasvihuoneissa ei ole ympäristöteko.

Esimerkiksi tomaattien kasvattaminen ympäri vuoden aiheuttaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä, Niva sanoo.

Talviaikaan on ympäristölle parempi vaihtoehto tuoda tomaatit ulkomailta lämpimistä maista, joissa ne kypsyvät auringon alla ilman lämmitystä.

Syksyllä kerätyistä kasviksista, kuten porkkanoista, sipuleista ja kaaleista, riittää syötävää talven ajaksi. Samoin kotimaiset pakastemarjat korvaavat tuontihedelmien käyttöä.

Sesongin aikana tuotteet ovat myös maultaan ja ravintoarvoiltaan parhaimmillaan.

Ravitsemussuositukset kannustavat syömään kalaa

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan kalaa kannattaisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa. Monet maailman kalakannoista ovat uhattuina, joten kotimainen järvikala on hyvä vaihtoehto tuontikalalle.

Tuhansien järvien maassa kalaa on tarjolla lähellä. Kalaa pyydetään järvillä niin kutsuttuna hoitokalastuksena, joka parantaa kalalajien elinolosuhteita. Viime vuosina myös pikkukalojen ja aikaisemmin roskakaloina pidettyjen kalalajien suosio on kasvanut. Kauppojen hyllyillä on myynnissä herkullisia kalatuotteita, jotka on valmistettu esimerkiksi lahnasta, hauesta, sulkavasta tai särjestä.

Lihalla vahva kulttuurillinen asema

Kasvikset ovat ekologisempia kuin liha, jonka tuotantotavat rasittavat ympäristöä kasvisten kasvatusta enemmän.

Lihalla on kuitenkin vahva kulttuurillinen asema, kuten maidollakin. Monille kuluttajille kokonaan kasvisruokaan siirtyminen ei tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta, Niva sanoo.

Uusilla kasvipohjaisilla tuotteilla, kuten Härkiksellä ja nyhtökauralla, voi korvata lihatuotteita.

Artikkeli on julkaistu Suomen Silta 2/2019 -lehdessä.

Teksti: Kari Martiala
Kuva: Jussi Hellsten

 

JAA