Dresden, Germany - 9.12.2018: People visit Christmas Market Striezelmarkt in Dresden, Germany. Christmas fair, European traditions

Suomalainen joulu kiinnostaa maailmalla

Suomalaisessa postikorttijoulussa valkeine hankineen on omanlaisensa tunnelma. Samaan tunnelmaan siivittävät kuitenkin tutut maut, kuten glögi tai poronkäristys. Niistä voi nauttia joulunalusaikaan suomalaisissa joulumyyjäisissä eri puolilla maailmaa.

Lumesta ei välttämättä pääse nauttimaan Aurinkorannikolla tai Italiassa, mutta suomalaista joulutunnelmaa voi halutessaan luoda minne vain – ja monet haluavat. Ulkosuomalaiset järjestävät maailmalla suomalaisia joulumyyjäisiä, joissa pääsevät myös itse nauttimaan kotoisasta joulutunnelmasta ja perinteisistä herkuista.

– Kaupungin paras glögi on kuulemma suomalaisella kirkolla, kertoo Pohjois-Saksan suomalaisen merimieskirkon johtaja Valtteri Salmi.

Glögin lisäksi joulumyyjäiset tuovat konttikaupalla suomalaisia tuotteita ulkomailla asuvien suomalaisten iloksi. Suomalainen joulu herättää paljon kiinnostusta maailmalla, ja ulkosuomalaisten lisäksi joulumyyjäisissä vierailee paljon myös paikallista väestöä.

– Meidän kävijöistämme iso osa on kreikkalaisia. Noin puolet kävijöistä on muualta kuin Pohjoismaista, arvioi Ateenan merimieskirkon sosiaalikuraattori Mari Hilonen.

Aurinkorannikolla Marttojen joulumyyjäisten paikkana on suomalainen Bar Komppis, jonne myyjäisaamuna kertyy ihmisiä jonoksi asti. Suurin osa kävijöistä on suomalaisia, mutta myös ruotsalaisia ja espanjalaisia kävijöitä riittää.

– Mainostamme paikallisessa Suomalainen Espanjassa -lehdessä. Ja puskaradio on paras mainos, sanoo Sirpa Ristolainen, Aurinkorannikon Marttojen puheenjohtaja.

”Salmiakkia täytyy olla”

Myyjäisiä järjestävät usein erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Milanossa tilanne on toinen:

– Neljä vuotta sitten kyselin Facebookin kautta Milanon suomalaisilta, olisivatko nämä halukkaita järjestämään tänne suomalaisen joulutorin. Aktiivisia järjestäjiä ja käsityöläisiä löytyi heti, kertoo Milanon suomalaisen joulutorin ideoinut Eve Schach.

– Meillä on vuosittain noin 5 000 kävijää kahden päivän aikana, suurin osa on italialaisia. Monet tulevat pitkänkin matkan takaa, sillä Suomi ja suomalaisuus kiinnostavat ihmisiä.

Vastaanotto Milanossa on ollut positiivinen. Joulutori on vuosittain kasvanut, ja torille on varattu lisää tilaa.

– Nyt kaikki innokkaat myyjät mahtuvat paikalle, ja voimme tarjota kävijöille monipuolisen tuotevalikoiman.

Milanossa myydään suomalaisia käsitöitä: huovutettuja tuotteita, neuleita, ompelutöitä, keramiikkaa. Lisäksi paikalla on catering-palvelu, jonka valikoimaan kuuluu lohikeittoa, aitoa ruisleipää ja glögiä. Myynnissä on tietysti suomalaisia elintarvikkeita, kuten itse tehtyjä karjalanpiirakoita ja piparkakkuja.

– Hapankorppuja ja salmiakkia täytyy olla, huomauttaa Schach.

Perinneherkkuja kerran vuodessa

Suomen merimieskirkko järjestää joulutapahtumia useissa toimipisteissään, muun muassa Ateenassa, Brysselissä, Rotterdamissa, Hampurissa ja Lontoossa. Joulumyyjäiset ovat vuoden suurin suomalaistapahtuma niin Lontoossa kuin Hampurissakin. Lontoon joulumyyjäisissä vieraili viime vuonna 10 000 kävijää, Hampurissa kävijöitä arvioidaan kahden viikonlopun aikana olevan noin 40 000.

– Pelkästään talkoolaisia on 250, kertoo Valtteri Salmi Hampurista.

Joulumyyjäisissä on mahdollisuus nauttia joulun tunnelmasta, tehdä ostoksia, maistella suomalaisia herkkuja sekä tutustuttaa ulkomaalaisia suomalaiseen kulttuuriin. Esimerkiksi Brysselin joulumyyjäisissä on mahdollista takapihan talvigrillin äärellä syödä grillimakkaraa ja juoda glögiä.

Kyselykierros Hampurissa paljastaa, että erityisesti suomalaiset elintarvikkeet tekevät kauppansa joulubasaarissa; glögi ja sinappi ovat tapahtuman myydyimpiä tuotteita. Moni myös haluaa kerran vuodessa saada annoksen ehtaa poronkäristystä ja lakkakakkua.

Ulkosuomalaisten joulumyyjäisten hittituotteet voivat joskus olla hieman yllättäviäkin. Esimerkiksi Ateenan merimieskirkon myyjäisissä ruisleivän, makeisten ja kahvin rinnalla myydään suomalaista hernekeittoa.

Elintarvikkeet ovat tärkeässä osassa myös Aurinkorannikon Marttojen joulumyyjäisissä, joissa joululeivonnaisten lisäksi myydään myös ehtaa jouluruokaa:

– Lanttu-, porkkana-, maksa-, bataatti-, ja punajuurilaatikkoa, luettelee Sirpa Ristolainen.

Suomalainen design kiinnostaa

Suomalaisia designtuotteita löytyy useista joulumyyjäisistä. Merimieskirkon myyjäisissä on saatavilla Marimekon, Iittalan, Aarikan ja Pentikin tuotteita. Ajattomien design-esineiden rinnalla on tietysti myös jouluista tavaraa, kuten Silas Tonttukylän ja Weisteen joulukoristeita.

Myyjäisissä käy paljon ulkomaalaisia turisteja ja paikallista väestöä. Myös he tietävät, mitä hakevat:

– Japanilaiset ostavat paljon Muumi-tuotteita, kertoo Valtteri Salmi.

Lontoon merimieskirkon sosiaalikuraattori Hanna Lindholm kertoo, että Muumi-tuotteiden lisäksi paikallisia myyjäisvieraita kiinnostavat myös pohjoismaista designia henkivä lasitavara ja tontut.

– Myös porontaljat käyvät kaupaksi, Lindholm sanoo.

Lontoon merimieskirkon joulumyyjäiset ovat näkyvä osa kaupungin joulunalusaikaa. Omien myyjäisten lisäksi kirkon kotikadulla järjestetään skandinaaviset joulumarkkinat, joilla vierailee tuhansia ihmisiä. Ulkomaalaisetkin tunnistavat markkinakadulla ja myyjäisissä vierailevan Muumipeikon ja joulupukin, jotka ovat haluttua seuraa yhteiskuviin.

Joulutorit kuukaudeksi

Suomalainen Kalevala Spirit on vienyt suomalaista joulua maailmalle jo vuosien ajan. Kalevala Spiritin joulutorit ovat avoinna noin kuukauden ajan, ja paikan päälle rakennetaan kokonainen jouluinen kylä. Joulupukin kamari on perustettu Suomesta tuotuun hirsitaloon, ja ulkona on kota, jossa voi nauttia herkkuja. Kodassa avotulen äärellä voi rauhoittua kuuntelemaan myös eri kielillä luettuja tarinoita.

Kalevala Spiritin toreille on rekrytoitu työntekijöitä sekä paikallisesti että myös Suomesta:

– Metz tänä vuonna on hyvä esimerkki: suomalaisen joulupukin kylään tulee töihin useampia ulkosuomalaisia ja jopa toisen sukupolven suomalaisia. He ovat upea linkki Suomen ja paikallisen kulttuurin välillä, kertoo Annika Bourgogne Kalevala Spiritistä.

Teksti: Maarit Krok
Kuva: Bigstock

Artikkeli on julkaistu Suomen Silta 4/2019 -lehdessä.

JAA