Nuoret kaipaavat tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen

Ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin keskitytään koulumaailmassa turhan myöhään. Nuorten epävarmuus omasta tulevaisuudesta näkyy jatko-opintoratkaisuissa.

Jatko-opintojen ohjaustarve on kasvanut etenkin tyttöjen parissa. Lisää tietoa vaihtoehdoista kaivataan etenkin yläkoulun kahdeksannella luokalla ja lukion alkuvaiheessa. Nyt ohjaus keskittyy liikaa viimeiseen kouluvuoteen.

– Viime vuosien epävarma taloustilanne on tullut lähemmäs kaikkia ammatteja – myös akateemisille aloille. Epävarmuus on saanut nuoret etsimään turvallisia alavaihtoehtoja, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Taloudellinen tiedotustoimisto TATista sanoo.

– Oikeastihan voidaan vain ennustaa isossa kuvassa, millä aloilla töitä on tarjolla jatkossakin. Elämme murrosaikaa. Tekoäly tulee muuttamaan työnkuvia, mutta uskon, että se myös tuo työtä enemmän kuin hävittää, Tenhunen-Ruotsalainen jatkaa.

”Epävarmuus on saanut nuoret etsimään turvallisia alavaihtoehtoja.”

Yläkouluissa työelämään tutustuminen keskittyy ysiluokkaan ja jatko-opintojen ohjauksessakin puhutaan enemmän opiskelumahdollisuuksista kuin lopullisesta ammatista. Lukion suosio onkin kasvanut entisestään, jo 62 prosenttia aikoi hakea lukioon keväällä 2017.

– Tässä on jonkin verran alueellista hajontaa. Alueen elinkeinorakenne ja oppilaitosten maine vaikuttaa valintoihin. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, jossa ammattiopistot ovat tunnettuja korkeatasoisesta koulutuksestaan, ammattiopintoihin lähtee huomattavasti suurempi osa kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa, jossa työpaikatkin keskittyvät enemmän asiantuntijatehtäviin, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

Epävarmuus omista kyvyistä ja terveydestä

Lukiolaisista 29 prosenttia ilmoitti viime keväänä aikovansa pitää välivuoden lukion jälkeen. Yleisimpiä syitä olivat epävarmuus jatko-opintovalinnasta ja väsymys lukion jälkeen. Etenkin tytöt kaipasivat lukion jälkeen aikaa miettiä jatkoa.

– Yksittäinen välivuosi sinällään ei olisikaan ongelma, mutta keskimäärin välivuosi kestää 2–3 vuotta. Todellisuudessa lukiolaisista vain noin kolmannes jatkaa suoraan opiskeluja, loput eivät hae tai jäävät ilman haluttua paikkaa, Tenhunen-Ruotsalainen valottaa tilannetta.

Moni ei edes uskalla pyrkiä haaveammattinsa opintoihin. Joko usko omiin kykyihin ei riitä tai sitten nuorella on terveydellisiä ongelmia: psyykkisiä tai fyysisiä.

– Lannistaako koulu tai koti nuoren niin, ettei hän usko omiin kykyihinsä, Tenhunen-Ruotsalainen kysyy.

Hän muistuttaakin, että myös vanhempien tehtävä on rohkaista nuorta löytämään omat vahvuutensa. Hakuvaiheessa vanhemman tehtävä on kuitenkin olla ensisijaisesti kuuntelijan roolissa ja hyväksyä ja arvostaa ratkaisua, jonka nuori itse tekee.

– Nykyisin koulutus ei kuitenkaan ole vain yksi putki, josta mennään sisään ja tullaan aikanaan ulos työelämään, vaan kouluttautuminen on enemmänkin jatkuva prosessi, jossa haetaan jatkuvasti uutta oppia vanhan päälle.

Työelämälähtöisyys osaksi arkea

Etenkin yläkoululaisten keskuudessa lähipiirin vaikutus valintoihin on suuri. Vanhemmat ovat tärkein vaikuttava tekijä yli puolelle nuorista. Kyse on kuitenkin enemmänkin vanhempien antamasta esimerkistä kuin niinkään ohjeiden jakelemisesta.

Myös kaveripiiri vaikuttaa vahvasti ja siksi kodin ja koulun on tärkeää rohkaista nuorta hakemaan itselle paras vaihtoehto.

– Kaveripiiristä poikkeava ratkaisu vaatii rohkeutta ja hyvää itsetuntoa. Tässä sukupuoliroolit istuvat vielä syvällä, Tenhunen- Ruotsalainen muistuttaa.

Myös koululta kaivataan isompaa roolia erilaisten ammattivaihtoehtojen esittelemisessä. Jatkomahdollisuuksiin opastamisen tulisi olla kaikkien opettajien rooli.

”Kaveripiiristä poikkeava ratkaisu vaatii rohkeutta ja hyvää itsetuntoa.”

– Substanssiopetuksen lisäksi aineopettajien tulisi esitellä oman aihepiirinsä ammattivaihtoehtoja. Tämä edellyttää tietenkin nykyistä enemmän yhteistyötä koulujen, yritysten ja kolmannen sektorin välillä, Tenhunen-Ruotsalainen selittää.

TAT aikoo pureutua myös Työelämään tutustumis- eli TET-jaksoon. Nyt se on muuttunut enemmänkin välttämättömäksi osaksi viimeistä kouluvuotta, vaikka tarkoitus olisi oikeasti päästä tutustumaan itseä kiinnostavaan alaan.

– Tärkeää olisi lähteä liikkeelle siitä, mikä nuorta kiinnostaa ja pohtia yhdessä, miksi nuori menee valitsemaansa paikkaan ja mitä hän sieltä haluaa oppia sekä taas jakson jälkeen läpikäydä kokemukset pelkän suoritushyväksynnän sijasta, Tenhunen-Ruotsalainen pohtii.

Kun koulu loppuu -tutkimus

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin vuosittain teettämään Kun koulu loppuu -kyselyyn vastasi viime keväänä 3 765 yläkoululaista ja 3 946 lukiolaista. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmi–maaliskuussa 2017. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy.

Teksti:  Tiina Parikka // Kuvat: Thinkstock

JAA

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 37

Notice: Undefined property: WP_Error::$category_parent in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 39

Notice: Undefined variable: category_idx in /home2/omnipres/public_html/wp-content/themes/omniteema/single.php on line 47