HKScan ottaa osakeannilla aikalisää

Tuoreen toimitusjohtajan mukaan HKScanin ongelmat eivät johdu toimialan heikkoudesta vaan yhtiöstä itsestään.

Lihatalo HKScanin Turussa 29. toukokuuta koolla ollut ylimääräinen yhtiökokous päätti, että yhtiö kerää suunnatulla osakeannilla 60 miljoonan ja ylimerkintätilanteessa jopa 72 miljoonan euron bruttovarat.

Annissa A-sarjan osakkeiden määrä kasvaa 82 prosentilla ja uusilla osakkeilla on melkein neljännes äänivallasta. Sen jälkeenkin äänienemmistö jää K-sarjalle, jonka osakkeita ei ole listattu. K-sarjasta 87,7 prosenttia on lihantuottajien LSO Osuuskunnalla, loput omistaa ruotsalainen farmariosuuskunta Lantmännen.

– Annin primääri tarkoitus on vahvistaa meidän tasetta ja luoda sitä kautta vahvempaa perustaa tehdä operatiivisen liiketoiminnan turn around eli kääntää kassavirta positiiviseen suuntaan ja sitä kautta päättää yhtiön velkaantuminen, toimitusjohtaja Tero Hemmilä sanoo.

Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on kovenanttina nettovelkaantumisaste eli velkojen suhde omaan pääomaan. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen nettovelkaa oli melkein 120 prosenttia, kovenantti on 130 prosentissa. Kovenanttiehdon rikkoutuessa velkojat voisivat vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.

HKScanin velkarakenteessa joukkovelkakirjoja on yli kaksi kertaa niin paljon kuin pankkilainoja. Annin alkuun mennessä yhtiö sai myös pankeilta lupaukset maturiteettien pidentämisestä.

– Tätä kautta saamme lisää aikaa käänteen tekemiseksi.

Juurisyyt tunnistettu

Annin tuoman aikalisän Hemmilä aikoo käyttää perusasioiden haltuunottamiseen. Elintarviketeollisuuden keskiarvoa selvästi huonompi kannattavuus ei hänen mukaansa liity toimialaan, vaan on yhtiöstä itsestään johtuvaa. Viime vuonna koko toimialakin painui keskiarvoisesti tappiolle, mutta HKScan sukelsi vielä syvemmällä. Yli 1,7 miljardin liikevaihdollaan se teki noin 48 miljoonaa euroa tappiota.

Yhdeksi syyksi oli helppo tunnistaa yli 120 miljoonaa euroa maksanut tehdasinvestointi Raumalle.

HKScan käynnisti kaikissa toimintamaissaan helmikuussa yt-neuvottelut, jotka päättyivät toukokuussa. Toimihenkilöitä ja johtoa koskeneen yt-prosessin seurauksena yhtiön henkilöstömäärä vähenee yhteensä 183 henkilöllä. Tällä yhtiö saavuttaa vuotuiset kymmenen miljoonan euron säästöt, jotka toteutuvat osittain vuoden viimeisellä neljänneksellä ja täysimääräisesti ensi vuoden alusta.

Henkilöstösäästöjen ohella yt-prosessin tuloksena lopetettiin konsernitason tuotekehitysorganisaatio, joka integroitiin maaorganisaatioihin.

Lihatase kuntoon

Nopealiikkeisessä kuluttajatavarabisneksessä raaka-ainevirtojen hallinta on kriittinen menestystekijä. HKScan ostaa raaka-aineensa kokonaisina eläiminä; possuina, nautoina ja broilereina. Tuotanto on raaka-aineen paloittelua ja kokoamista uudelleen valmiiksi kuluttajatuotteiksi.

– Lihatase pitää olla aktiivisesti johdettu koko arvoketjun matkalta. Se on ehdoton edellytys sille, että liiketoiminta voi olla kannattavaa.

Toimitusjohtajan puheessa toistuu sana lihatase. Se on tasapainossa, kun raaka-ainetta ostetaan oikea määrä ja kaikki eläimestä saatavat anatomiset osat tuotteistuvat ja menevät ajoissa markkinoille.

Lihataseen johtaminen on Hemmilän mielestä niin tärkeä, että siitä on tehty uusi konsernitason prosessi, vaikka muuta konsernihallintoa on supistettu.

Käänne käynnissä

Osavuosikatsauksen perusteella HKScanin käänne on jo alkanut. Ensimmäisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen tappio on kahdeksan miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Hemmilän mukaan puolet parannuksesta on Rauman tehtaan ansiota ja toinen puoli operaatioiden tehostumista läpi konsernin. Henkilöstövähennysten vaikutus ei vielä näy ensimmäisen tuloksessa.

HKScanilla on hallussaan ykkös- tai kakkosbrändit kaikilla kotimarkkinoillaan, kuten HK ja Kariniemen Suomessa, Scan ja Pärsons Ruotsissa, Rose Tanskassa sekä Tallegg, Rakvere ja Rigas Miesnieks Baltian maissa.

Lisäksi yhtiöllä on vientiä lähes 50 maahan. Reilu vuosi sitten alkanut Kiinan vienti on ensimmäisen vuoden jälkeen kolmen miljoonan kilon tasolla. Ensi vuoden loppuun mennessä vuositavoite on yhdeksän miljoonaa kiloa.

Kiinassa hinnat nousevat ja kysyntä kasvaa, sillä nimestään huolimatta afrikkalainen sikarutto tekee tuhojaan siellä. Kiinassa tuotetaan ja kulutetaan puolet maailman sianlihasta, ja epidemian takia tuotannosta saatetaan menettää puolet. Se on iso markkina-aukko.

Vaikka länsimaissa lihankulutus on vakiintumassa, globaalisti se edelleen kasvaa.

– Lihatoimialalla kaikkiaan vastuullisen tekemisen merkitys korostuu. Meidän tehtävämme on tuoda yhä vahvemmin esiin vastuullista työtä koko arvoketjussa maatiloilta alkaen.

Vastuullisuuden ohella tuleviksi kasvun ajureiksi yhtiössä on nimetty siipikarjanliha, ateriat ja myös uudet kategoriat ruokalautasella.

Artikkeli on tiivistelmä. Koko artikkeli on julkaistu Viisas Raha 5/2019 -lehdessä.

Teksti: Juha Peltonen
Kuvat: Timo Porthan

JAA