Selluherkkä kartonkiyhtiö

Metsä Boardin kurssi laskee, kun kartongin tuotantokustannukset halpenevat. Syynä on sellutaseen ylijäämä, joka uusilla investoinneilla entisestään kasvaa.

Metsä Board on osuuskuntapohjaisen Metsä Groupin pörssilistattu osa. Konsernin emoyritys on Osuuskunta Metsäliitto, jonka omistajina ovat 103 000 suomalaista metsänomistajaa. Osuuskunta on Metsä Boardin suurin omistaja 45 prosentin osuudellaan.

Toimitusjohtaja Mika Joukio ei keksi haittaa siitä, että yhtiö on osa Metsä Groupia.

– Meille on iso vahvuus, että kuidun ja sitä kautta sellun saatavuus on taattu, siitä ei tule uupeloa. Pieni etu tulee tietysti siitäkin, että kaikki konsernifunktiot ovat Groupin alla.

Metsä Boardilla on oman selluntuotantonsa lisäksi osakkuusyhtiönä Metsä Groupin sellu- ja sahatavarafirma Metsä Fibre. Neljänneksen omistus Fibrestä nostaa Metsä Boardin sellutaseen 600 000 tonnia ylijäämäiseksi. Sen verran markkinasellua myydään Eurooppaan ja Aasiaan.

Sellutaseen ylijäämä herkistää yhtiön markkinasellun hinnanvaihteluille, vaikka pääliiketoiminta eli kartonkibisnes on hyvinkin stabiilia. Kartonkiyhtiön osakekurssi nousee, kun kartongin raaka-aine on kallista, niin kuin viime vuonna.

– Jos sellun hinta putoaa, kartonkiteollisuuden kannattavuus paranee. Mutta koska selluylijäämää on niin paljon, koko yhtiön kannattavuus heikkenee, jos sellun hinta laskee niin kuin se nyt on laskenut, Joukio sanoo.

Päätuotteissaan Euroopan suurin

Metsä Board on Euroopan suurin taivekartongin valmistaja. Sillä on 35 prosenttia eurooppalaisesta tuotantokapasiteetista, mikä tekee yhtiöstä mantereen markkinajohtajan. Valkoisessa kraftlainerissa, joka on toinen päätuote, Metsä Boardilla on 32 prosenttia eurooppalaisesta kapasiteetista. Päällystetyssä valkopintaisessa kraftlainerissa se on maailman suurin.

– Meillä on paalupaikka näissä valituissa tuotteissa. Metsä Boardin segmentti on koko aaltopahvimarkkinaan suhteutettuna pieni, mutta meillä on siinä merkittävä asema.

Yhtiö toimii niche-markkinoilla. Kierrätyskuidut mukaan laskettuina aaltopahvia tuotetaan maailmanmarkkinoille vuosittain 173 miljoonaa tonnia, mistä päällystetyn valkopintaisen kraftlainerin osuus on miljoona tonnia. Metsä Board keskittyy korkealuokkaisiin ensikuitukartonkeihin.

– Yhtiö toimii kasvavilla markkinoilla ja meidän valmistamat pakkausmateriaalit perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin, Joukio sanoo.

Kilpailuvalttina keveys

Metsä Boardilla on tuotantoa vain Suomessa ja Ruotsissa, yhteensä kahdeksassa tuotantolaitoksessa, vaikka myös Pohjois-Amerikka on yhtiölle tärkeä markkina-­alue. Paikallisen tuotannon mahdollisuutta Atlantin toisella puolella tutkittiin viimeksi ennen kuin yhtiön viimeinen paperitehdas Ruotsin Husumissa käännettiin kartonkitehtaaksi 2015–2016.

– Silloin todettiin, että on parempi malli olla lähellä pääraaka-ainetta eli puukuitua, Joukio sanoo.

Hän muistuttaa, että yhtiö on vienyt lainereita Pohjois-Amerikan markkinoille jo 30 vuotta ilman paikallista valmistusta.

– Kyllä se on kannattavaa bisnestä. Meidän saatavuus siellä on parempi kuin paikallisten toimijoiden, koska meillä on tehokas logistinen ketju ja jakeluvarastokonsepti. Samaan toimintamalliin perustuu taivekartongin vienti.

Edessä isot investoinnit

Viime vuodet Metsä Board on kasvanut markkinoitaan nopeammin, mutta ilmoitti jo alkuvuodesta keskittyvänsä lähitulevaisuudessa kannattavuuteen. Se kuulostaa kaikkien megatrendien puskemalle liiketoiminnalle vaatimattomalta?

– Muutos ei tapahdu yön yli, vaikka trendi on ihan selvä. Jos otetaan esimerkiksi elintarvike, joka nyt pakataan muoviin, sen kääntäminen kartonki­pohjaiseen pakkauslinjaan on investointi, joka perustuu erilaiseen teknologiaan, Joukio havainnollistaa.

Isoja investointeja on edessä Metsä Boardilla itselläänkin. Ne vievät kohti yhtiön tänä vuonna julkistamia vastuullisuustavoitteita. Merkittävin niistä on, että vuonna 2030 yhtiön tehtaat ja raaka-aineet ovat fossiilittomia, mukaan lukien yhtiön oman ja ostetun energian päästöt. Prosessiveden kulutusta on tarkoitus vähentää 30 prosentilla tuotetonnilta ja petrata energiatehokkuutta kymmenyksellä. Vertailuvuosi on 2018.

Joukion mukaan suuret satsaukset suuriin integraatteihin eivät tarkoita, ettei pienempiä tehtaita kehitettäisi.

– Pidämme kaikkia tehtaita kilpailukykyisinä. Se ei muuta sitä faktaa, että tuotanto on tehokkaampaa integroimalla se sellutehtaan yhteyteen. Se tuo synergiaa energiassa, lämmöntuotannossa, jätevesiasioissa ja monessa muussa.

Teksti: Juha Peltonen
Kuva: Timo Porthan

Artikkeli on tiivistelmä. Koko artikkeli on julkaistu Viisas Raha 9/2019 -lehdessä.

JAA