Lääketieteen kyseenalaistaja

Antti Heikkilä on puhunut vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta vuosikausia. Kiivain karppausboomi on hiipunut ja uusia trendidieettejä on tullut tilalle, mutta yhä hänen nimensä nostaa monelta niskakarvat pystyyn. Virallisen lääke- ja ravitsemustieteen silmissä häntä pidetäänkin kerettiläisenä.

Antti Heikkilän haastattelu tulee hiukan yllättäen, sillä 72-vuotias tohtori on muuttanut vaimonsa kanssa Hampuriin ja käy vain harvakseltaan Suomessa. Muutto panee epäilemään, että tulikohan mitta täyteen suomalaista keskusteluilmapiiriä.

– Minä olen lukenut pitkän saksan aikoinani, ja nautin siellä lähinnä kulttuurista ja vapaammasta henkisestä ilmapiiristä. Saksassa lääketiedekin on holistisempaa, eli koululääketiede ja luontaishoidot pyrkivät yhdessä samaan päämäärään, potilaan hyvinvointiin.

Suomessa ollessaan hän asustaa Helsingissä Bulevardilla, jossa tapaamme marraskuussa.

Alkuperäiseltä koulutukseltaan Heikkilä on ortopedian ja traumakirurgian erikoislääkäri, mutta leikkaussalitöistä hän jättäytyi pois jo 1980-luvulla.

– Potilaakseni tuli mies, joka kärsi kovista selkäkivuista, emmekä me, maan parhaassa kirurgisessa hoitolaitoksessa, pystyneet auttamaan häntä. Mies meni jäsenkorjaajan pakeille, ja tuli seuraavana päivänä takaisin aivan kunnossa. Se oli jonkinlainen sokki minulle, ja yritin ehdottaa, että meidän pitäisi tutkia tarkemmin näitä hoitoja. Minut tyrmättiin täysin, sillä vallitseva linja perustui leikkaus- ja lääkehoitoihin.

Hoitosuositukset lääketehtaiden asialla

– Suurin osa hoitosuosituksista ei perustu lainkaan tieteeseen. Niitä antavat lääkärit, jotka ovat suoraan kytköksissä lääketeollisuuteen.

Hän siteeraa Stanfordin yliopiston professoria John Ioannidisia, jonka mukaan hoitosuositukset hyödyttävät vain lääketieteen ylintä kastia ja heidän akateemista uraansa, mutta kukaan ei ole tutkinut, miten ne vaikuttavat potilastasolla.

Heikkilä syyttää varsin suorasanaisesti lääkärikuntaa korruptiosta, joka on järjestelmällistä ja alkaa jo opiskeluvuosina.

Bloggaava kirjailija

Heikkilän skeptisyys virallisiin hoitosuosituksiin tulee jyrkimmin esiin hänen blogikirjoituksissaan. Aktiivisimmillaan ja ärhäkimmillään hän oli blogissaan vuosina 2008-2010, jolloin hän julkaisi siellä runsaat 200 kirjoitusta. Saksaan muuton jälkeen sävy on pehmentynyt, ja postauksissa on enimmäkseen tunnelmoivia kuvauksia eurooppalaisesta elämänmenosta.

Bloginsa lisäksi Heikkilä on kirjoittanut toistakymmentä kirjaa. Valtaosan hän on julkaissut oman kustantamonsa kautta, mutta pari on tullut kaupallisiltakin kustantajilta.

Blogiteksteistään Heikkilä on myös saanut kritiikkiä. Vaikka hänen teesejään ei täysin tyrmätä ravintotieteenkään puolella, ovat menetelmät kirvoittaneet vastalauseita. Kun Heikkilä on päästellyt täysillä menemään, ei faktantarkistukselle tai lähdekritiikille ole jäänyt aikaa. Paranoia alkaa näkyä läpi, eikä tekstien kirjoittajaa ole uskoa samaksi karismaattiseksi keskustelijaksi, jonka tapasin kuukausi sitten.

Suurin kohu diabeteksestä

Heikkilä julkaisi vuonna 2008 kirjan Diabeteksen hoito ruokavaliolla, joka herätti poikkeuksellista vastustusta. Heikkilä erosi Lääkäriliitosta, kun Lääkärilehti julkaisi Mikael Fogelholmin kirjoittaman arvostelun Heikkilän kirjasta, mutta ei hänen tekemäänsä vastinetta siihen.

Diabetesliitto otti jopa yhteyttä kirjakauppojen sisäänostajiin sanoen, että kirjaa ei tulisi ottaa kirjakauppojen valikoimiin, koska sen opit ovat diabeetikoille hengenvaarallisia. Heikkilän Rasalas-kustantamoa ei päästetty edes Helsingin kirjamessuille.

Heikkilän mukaan kakkostyypin diabetes on insuliinihormonin aineenvaihdunnan häiriötila ja sen aiheuttama sairaus, jota ei pitäisi hoitaa nykysuositusten mukaisella runsaalla insuliinilla sekä vähärasvaisella ja runsashiilihydraattisella ruokavaliolla vaan mieluummin päinvastoin.

– Kuitenkin helvetin monelta ihmiseltä on tullut palautetta, että heidän elämänsä muuttunut täysin, kun he ovat noudattaneet ohjeita. Tulee vain mieleen, että kuka täällä on hullu.

Oli Heikkilän ajatuksista mitä mieltä tahansa, on niistä ainakin joissakin perää. Hänen mukaansa ihmisen kannattaisi elää elämänsä niin, että selviää mahdollisimman pitkälle ilman lääketiedettä.

– Luonnossa kuljeskeleminen ja klassisen musiikin kuunteleminen alentavat stressitasoja. Syö luomua ja tee itse ruokasi, niin saat usein positiivisia tuloksia aikaan.

Teksti ja kuva: Jari F. Lampén

Artikkeli on tiivistelmä. Koko artikkeli on julkaistu Visiitti 1/2019 -lehdessä.

JAA